Petra Uexküll
Petra Friederike Alexandra von Uexküll-Gyllenband (s. 1923–2015) oli helsinkiläinen taidejournalisti ja kuvataidekriitikko, joka kirjoitti 1940-luvulta 1960-luvulle suomalaisiin sanomalehtiin kuvataiteesta, arkkitehtuurista, kaupunkisuunnittelusta, muotoilusta ja valokuvasta.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petra Uexküll oli näyttelijä ja opettaja Irja Nordbergin (1870–1967) ja balttiansaksalaiseen aatelissukuun kuuluneen vapaaherra Alexander Uexküll-Gyllenbandin (1864–1923) tytär. Hänen kolme vuotta vanhempi sisarensa Sole Uexküll (1920–1978) oli tunnettu kulttuurivaikuttaja ja yksi merkittävimmistä maailmansotien jälkeisen ajan teatterikriitikoista Suomessa.[2] Uexküllin porvarillisessa lapsuudenkodissa arvostettiin paitsi keskustelua ja kulttuurista sivistystä, myös matkustamisen avartamaa ajattelua. Teatteri oli keskeinen osa Uexküllien perheen elämää ja yhteisenä ponnistuksenaan vanhemmat perustivat Ida Aalberg -teatterin.[3]
Valmistuttuaan ylioppilaaksi vuonna 1942 Petra Uexküll aloitti Helsingin yliopistossa taidehistorian, estetiikan, sosiologian ja kielten opiskelun ja valmistui vuonna 1953 filosofian maisteriksi. Toimittajan ja kriitikon uransa aikana Uexküll osallistui suomalaiseen taidekeskusteluun julkaisemalla suuren määrän artikkeleita Uusi-Suomi-, Maakansa- ja Suomen sosiaalidemokraatti -lehdissä. Vuodet 1954–1967 Uexküll työskenteli lIta-Sanomissa. Hän toimi myös kuvataidetoimittajana Yhtyneiden kuvalehtien kuukausijulkaisu Kuvassa ja laati radioon esitelmiä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Aho, Laura Elina: Petra ja Ida: Kahden polven lahja suomalaiselle teatteritaiteelle, s. 27-28, 30, 44, 64, 70-71. Ntamo, 2017.
- ↑ Paavolainen, Pentti: Uexküll, Sole (1920-1978) Kansallisbiografia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Aho, Laura-Elina: Petra ja Ida: Kahden polven lahjat suomalaiselle teatteritaiteelle, s. 19-20, 49-50, 83-84. Helsinki: Ntamo, 2017.