Peter Wohlleben
| Peter Wohlleben | |
|---|---|
.JPG) Peter Wohlleben Frankfurtin kirjamessuilla 2016. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1964 (ikä 59–60) Bonn |
| Kansalaisuus | Saksa |
| Ammatti | metsäinsinööri, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | tietokirjat |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Peter Wohlleben (s. 1964 Bonn) on saksalainen tietokirjailija. Wohlleben tuli maailmankuuluksi Puiden salattu elämä (2016) teoksen myötä, hän on kirjoittanut populaariin tyyliin ennen kaikkea metsäekologiasta.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peter Wohlleben syntyi Bonnissa,hänen ollessa 5-vuotias, perhe muutti läheiselle maaseudulle,Sinzigiin. Hänen isänsä työskenteli liittovaltion valtiovarainministeriössä. Tämä Reininmaa-Pfalzin alue on yhä hänen asuinseutunsa – siellä on hänen kotimetsänsä.
Peter Wohlleben suuntautui metsänhoidon alalle heti valmistuttuaan lukiosta 1983. Wohlleben aikoi opiskella biologiaa, mutta hän saikin metsäntarkastajan tehtävän Rheinland-Pfalzin alueella. Samalla hän kouluttautui metsäinsinööriksi. Vuonna 1991 Wohlleben sai metsänhoitajan toimen Hümmelin kunnassa ja suuntautui metsäekologiaan. Rheinland-Pfalzin metsähallinnossa haluttiin lisätä ekologiaan perustuvaa metsätaloutta ja metsänhoitoa. Hümmelin alueella on noin 100 hehtaaria. harvinaisia pyökkimetsiä, osa niistä on suojeltu, ja vuodesta 2011 lähtien Das Wilde Buch -projektissa suojelua on edistetty. Wohllebenin johdolla Hümmelin metsien käyttöä kehitettiin monipuolisempaan suuntaan. Hän järjesti metsäkursseja sekä retkiä Hümmelin metsiin. Wohllebenin johdolla Hümmelin yhteisömetsän vierailumäärät lisääntyivät, ekologian ja talouskäytön suhde oli onnistunut, ja metsäalueesta tuli ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti toimiva alue. (Wohlleben.wiki.de)
Wohlleben erosi metsänhoitajan virastaan vuonna 2006. Sittemmin hän on edistänyt yksityismetsässään ekologisesti ja taloudellisesti kestävää metsien hoitoa. Metsä-aiheisia tietokirjoja Wohlleben on julkaisut vuodesta 2007. Työmäärä metsänhoitajana ja kirjailijana kasvoi kuitenkin liian suureksi. 2009 tapahtuneen uupumisen ja sydänsairauden vuoksi Wohlleben joutui luopumaan metsäalueestaan.[1]
Wohlleben on toiminut vuodesta 2017 alkaen perustamansa Hümmelin metsä-akatemian puitteissa. Hänen yrityksensä järjestää muun muassa tapahtumia ja vaelluksia, myy metsä-alan opetusaineistoja sekä tarjoaa konsultointia.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wohllebenin teoksista suosituin, Puiden salattu elämä[2] oli maailmanmenestys. Siinä hän käsitteli populaarissa muodossa uusia tutkimuksia puiden kemiasta ja juurten avulla tapahtuvasta yhteistyöstä. Tämä vuorovaikutus perustui pääasiassa sienirihmastojen toimintaan useiden puiden välillä. Puiden salattu elämä -nimi viittaa Kasvien salattu elämä -teokseen (suom.1975, jossa toimittajat Peter Tompkins ja Christopher Bird käsittelevät varsin lennokkaasti kasvien kommunikaatiota. Alan tutkimus alkoi vahvistua 1980-luvun jälkeen[3] - ja neurobiologian liittyvä kasvien kommunikaation tutkimus on tuottanut kiistatonta tietoa.[4]
Saksassa Wohlleben tuli erityisen suosituksi vuonna 2018 TV-sarjasta Kuka puhuu metsän kanssa (Südwestrundfunk). Siinä Wohlleben teki julkkisten kanssa metsäretkiä Lounais-Saksassa. Tätäkin katsotummaksi on tullut Wohllebenin Puiden salattu elämä -kirjan pohjalta tehty dokumentti Secret Life of Trees, se ilmestyi tammikuussa 2020.
Ensimmäisessä teoksessaan, Wald ohne Hüter (2007), Wohlleben käsitteli metsästyksen ja metsätalouden välistä eturistiriitaa. Holzrausch (2008) teoksessa hän tarkasteli puunpolton savupäästöjä. Huomion kohteena olivat voimalaitokset, pellettilämmitys sekä kotitalouksien puunpoltto. Wohlleben kritisoi Naturschutz ohne Natur -teoksessaan (2009) suurten tuotantopeltojen maisemointia. Alueita on suunniteltu miellyttävän näköisiksi mutta ympäristöhaittoja ei kuitenkaan ole vähennetty.Evolution 2.0 (2010) oli Wohllebenin ensimmäinen bestseller, siinä hän käsitteli ylikansoitusta ja luontokatoa.
Wohllebenille keskeinen puiden ekologian omakohtainen tarkastelu alkoi jo ennen Das geheime Leben der Bäume teosta (2015). Ensimmäinen oli Der eigene Wald -teos (2010). Metsän ja puiden havainnointia hän jatkoi Bäume verstehen (2011) teoksessa. Siinä hän esitti huomioitaan siitä, kuinka puita voi ymmärtää omien havaintojen tasolla. Heti puiden salatun elämän jälkeen hän julkaisi Menschenspuren im Wald -teoksen (2015). siinä hän kehitteli uutta metsässä toimimisen ja havainnoinnin tapaa.Gebrauchsanweisung für den Wald.(2017) teoksessa hän antoi käytännön neuvoja yksityismetsien ekologiseen ja taloudellisesti tuottavaan hoitoon. Esimerkkinä oli hänen oma metsänsä. Teos on suomennettu nimellä Metsän käyttöopas (2019).
Puiden salatun elämän jälkeen Wohlleben siirtyi ehkä vieläkin populaarimpaan aiheeseen, eläinten tunteisiin Die gefühle der Tiere -teoksessa (2014). Vuonna 2016 julkaistu Das Seelenleben der Tiere (2016)oli Saksan eniten myyty tietokirja kesällä 2016. Se on suomennettu nimellä Eläinten salattu elämä (2017).
Wohllebens Waldführer (2016) on puolestaan opaskirja metsän kasveihin ja eläimiin. Samaa aihettaq jatkaa ”Das geheime Netzwerk der Natur” (2017), suom. Luonnon salainen verkosto (2018). Kyseessä on kokoelma esimerkkejä siitä, millaisia vuorovaikutussuhteita luonnosta löytyy, ja kuinka ihminen osaltaan on vaikuttanut niihin.
Vähemmän tunnettu Wohllebenin kiinnostuksen kohde on ollut puurtarha.Kranichflug und Blumenuhr -teoksessa (2012) hän tarkkaili metsän sijaan puutarhaa ja havainnoi ympäristöä. ”Meine kleine Farm” (2015) on laadittu yhdessä hänen vaimonsa Miriam Wohllebenin kanssa, se käsittelee omavaraistaloutta metsänhoitajan pientilalla. Kommst du mit nach draußen? (2021) puolestaan rakentuu metsän sijaan Wohllebenin luontohavainnoille kaupungissa ja puutarhassa.
Peter Wohllebenin suomennetut teokset:
Peter Wohlleben: Puiden salattu elämä : kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä, suom Pirkko Roinila, Gummerus 2016.
Peter Wohlleben: Eläinten salattu elämä : luonnon asukkaiden ja lemmikkien sielunelämästä, suom Pirkko Roinila, Gummerus 2017.
Peter Wohlleben: Luonnon salainen verkosto : kasvi- ja eläinmaailman ihmeelliset yhteydet, suom Pirkko Roinila, Gummerus 2018.
Peter Wohlleben: Metsän käyttöopas, suom Pirkko Roinila, Gummerus 2019.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puiden salattu elämä herätti kiivasta kritiikkiä, mutta sitä myös kiitettiin. Alan tutkijatkin ovat olleet kahta mieltä, vaikka puiden juurten vuorovaikutusta ei enää kiistetäkään. Toiset puhuvat Wohllebenin tieteellisistä puolitotuuksista, ja tutkimusten pohjalta syntyneistä lennokkaista puiden elämän kuvailuista. Jyrkimmät tutkijat arvostelivat Wohllebeniä faktojen sekoittamisesta spekulaatioihin. Suomalaisista metsäekologian tutkijoista mm.Markku Lajavaara on tyrmännyt Wohllebenin teoksen, väittäen sitä evoluution vastaiseksi koska hänen mukaansa puut eivät auta toisiaan, vaan puiden kesken vallitsee olemassaolon taistelu (HS 16.1.2017).
Toistaalta Wohlleben on saanut kiitosta uuden puiden suhteista korostavan metsäbiologian popularisoinnista (Prof.Suzanne Simard). Tosin silloikin hänen tyyliään on arvosteltu puiden inhimillistämisestä sekä ikimetsän kuvaamisesta satumetsän tavoin. Myöhemmissä teoksissaan hän on vähentänyt inimillistävää puiden kuvausta. Opaskirjojen tapaan laaditut, mutta sisällöltään kepeät teokset eivät ole yhtä kiisteltyjä metsäkeskustelun kannalta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Minna Hujanen: Guru "Puut rakastavat hitautta" www.terve.fi. 8.7.2019. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Puiden salattu elämä (suom, 2016)
- ↑ Holopainen,Jarmo,K. ym.: Miten kasvit kommunikoivat? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2018;134(13):1345-52. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Mikkonen, Jukka: Kasvit, kaikki heidän viisautensa Filosofisen niin & näin -aikakauslehti. 2016/3. Viitattu 18.7.2021.
