Peter Magubane

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Peter Sexford Magubane (18. tammikuuta 1932 Johannesburg1. tammikuuta 2024 Johannesburg) oli eteläafrikkalainen valokuvaaja ja kuvajournalisti.[1] Hän tuli kansainvälisesti tunnetuksi apartheidajan Etelä-Afrikan dokumentoinnista valokuvin. Hän julkaisi kuvamateriaalia ajan merkittävistä tapahtumista, kuten Sharpevillen verilöylystä, Rivonian oikeudenkäynnistä ja Soweton mellakoista.[2]

Magubanesta tuli 1950-luvulla Drum-lehden päävalokuvaajan Jürgen Schadebergin avustaja. Hän toimi tässä tehtävässä vuoteen 1963 saakka. Vuonna 1961 hän piti oman näyttelynsä yhtenä ensimmäisistä valokuvaajista Etelä-Afrikassa. Magubane lähti vuonna 1963 ulkomaille ja piti vuonna 1964 näyttelyn Lontoossa. Palattuaan Etelä-Afrikkaan vuonna 1966 hän aloitti työskentelyn The Rand Daily Mail -lehdessä. Kesäkuussa 1969 Magubane joutui pidätetyksi valokuvatessaan mielenosoittajia. Hän vietti eristyksessä 586 päivää. Vapauduttuaan hän joutui viiden vuoden ajaksi "kielletyksi henkilöksi", mikä merkitsi muun muassa työn menetystä. Maaliskuussa 1971 Magubane pidätettiin uudelleen ja asetettiin 98 päiväksi eristykseen. Tämän jälkeen hän vietti kuusi kuukautta vankilassa vapautensa ehtojen rikkomisesta. Vuonna 1975 Magubane sai jatkaa työskentelyä The Rand Daily Mailissa.[1]

Magubane sai maailmanlaajuista huomiota Soweton mellakoiden dokumentoinnista vuonna 1976. Elokuussa 1976 hänet pidätettiin jälleen, tällä kertaa 123 päivän ajaksi. Hänen asuntonsa tuhoutui tulipalossa. Sittemmin Magubane työskenteli muun muassa Timessa. Vuonna 1990 hänestä tuli Nelson Mandelan virallinen valokuvaaja. Demokratian aikana hän keskittyi muun muassa näyttelyiden pitämiseen. Magubane julkaisi 17 kirjaa, joista apartheidajan hallinto kielsi teokset Black As I Am (1978) ja Black Child (1982).[1] Hän oli vuonna 1996 todistajana Totuus- ja sovintokomission edessä.[2] Hän sai monia palkintoja ja kunniatohtorin arvoja.[1][2] Magubane oli kolmesti naimisissa. Hänen poikansa Charles, joka myös ryhtyi valokuvaajaksi, kuoli henkirikoksen uhrina Sowetossa vuonna 1992. Vanhalla iällään Magubane sairasti eturauhassyöpää.[2]

  1. a b c d Peter Sexford Magubane South African History Online, viitattu 9.7.2024 (englanniksi)
  2. a b c d Alan Cowell, Peter Magubane, 91, Who Fought Apartheid With His Camera, Is Dead The New York Times 1.1.2024, viitattu 9.7.2024 (englanniksi)