Petäjäveden työväentalo
 |
Tämä vastikään luotu artikkeli on kokonaan tai suurelta osin lähteetön, ja se on lähteistettävä viikon kuluessa. Jos artikkelia ei lähteistetä 17. helmikuuta 2025 kello 11.56 mennessä (7 päivän kuluessa tämän huomautuksen lisäämisestä), se luokitellaan varotoimena poistettavaksi tahattoman ja tahallisen virheellisen tiedon välttämiseksi ja Wikipedian luotettavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Kun artikkeliin on suurelta osin merkitty asialliset lähteet, mallineen voi poistaa. Älä kuitenkaan poista mallinetta itse, jos olet luonut tämän sivun, vaan odota, että joku toinen muokkaaja poistaa sen. Muista lisätä aiheen aloittajan keskustelusivulle: |
 |
Tämän artikkelin johdanto ei ole riittävän hyvä johdatus artikkelin aiheeseen. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin johdantoa. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
|
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petäjäveden työväenyhdistys perustettiin lokakuun 22.päivänä 1905 puuseppä K.Lindholmin talossa Petäjävedellä. Perustamista oli suunniteltu jo kokouksessa vuonna 1904. Kokoukset ja juhlat pidettiin milloin missäkin talossa tai taivasalla. Toukokuussa 1907 yhdistys osti O. Malmbergin omistaman Kirveslahti -nimisen asuinrakennuksen tonttimaineen yhdistykselle. Monien yritysten jälkeen työväentalo muokattiin etupäässä talkootöinä omalle tontilleen.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petäjäveden Kirveslahti -nimisellä tontilla Jämsänveden rannalla Rantatien varrella sijaitsi pieni asuintalo. Niinpä tontille rakennettiin aluksi lava, jossa juhlat ja kokoukset pidettiin. Vuosien kuluessa rakennettiin vanhan rakennuksen yhteyteen lisätilaa. Yhdistyksen rakennustoimikunta huolehti talon lisäosien rakentamisesta ja korjauksista. Vuoden 1918 helmikuussa Petäjäveden työväentalo otettiin suojeluskunnan haltuun, mutta joulukuussa 1918 pieni yhdistyksen ryhmä kokoontui taas työväentalossa. [2]
Toimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistykseen oli alun perin perustettu niin kutsuttu puhujaseura (lakkautettu v. 1914). Se vastasi nykyisiä työväenopistojen kerhoja. Omaan kirjastoon tilattiin useita työväenlehtiä ja v. 1910 perustettu lainakirjasto sai alkunsa kun opettaja M. Lassila oli lahjoittanut yhdistykselle 28 eri nidettä. Myöhemmin saatiin lisää lahjoituksia lainakirjastoon. Arpajaisten ja lahjoitusten avulla saatiin lisärahoitusta työväentalon rakentamiseen. [3]
Vuonna 1916 yhdistykseen perustettiin nuoriso-osasto, johon liittyi 70 jäsentä. Nuoriso-osasto perustettiin uudelleen yhdistykseen vuonna 1922. Naisosasto perustettiin uuden vuoden päivänä 1918. Suurlakkovuonna 1917 yhdistykseen kuului 106 jäsentä.[4]
Yhdistyksessä toimi myös huvitoimikunta, johon liitettiin toiminnassaan hiipunut näytelmäseura. Huvitoimikunta järjesti iltamia ja näytäntöiltoja, joiden tuotoilla saatiin taloa kunnostettua. Vuonna 1928 ostettiin taloon oma radio, jota sai kuunnella pientä maksua vastaan.[5]
Vuonna 1927 perustettiin lasten raittiusosasto, nimeltään Sarastus, joka toimi yhdistyksen alaosastona. Osastoon on kuulunut 15-20 lasta. Petäjäveden työväenyhdistyksen 40-vuotisjuhlaa vietettiin omalla työväentalolla 4.11.1945.[6]