Perussuomalainen Nuoriso

Perussuomalainen Nuoriso
Perustettu	4. maaliskuuta 2020
Toimiala	poliittinen nuoriso- ja opiskelijajärjestö
Kotipaikka	Helsinki
Jäsenmäärä	475
Pääsihteeri	Eetu Saarenpää
Puheenjohtaja	Lauri Laitinen
Hallitus (2024)	Marcus Toppari, 1. vpj. Ami Kimanen, 2. vpj. Jonni Levaniemi, 3. vpj. Jaakko Leppänen Nanna Väätäinen Noora Korpela Vilma Nyman Ava Vuorenpää Ville Heinikainen
Tunnuslause: Valoa poliittiseen pimeyteen
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Perussuomalainen Nuoriso on perussuomalaisten nuoriso- ja opiskelijajärjestö. Se perustettiin 4. maaliskuuta 2020 aiemman nuorisojärjestön Perussuomalaiset Nuoret tilalle.

Perussuomalaisen Nuorison ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Jenna Simula, ja hänen seuraajakseen tehtävässä valittiin vielä samana vuonna Miko Bergbom. Vuonna 2022 puheenjohtajaksi valittiin Joakim Vigelius ja vuonna 2023 Lauri Laitinen.

Nuorisojärjestön jäsenyys edellyttää kuulumista varsinaiseen Perussuomalaiset-puolueeseen.

Perussuomalaiseen Nuorisoon kuuluu 475 jäsentä vuonna 2024.

Historia

Järjestö perustettiin, kun aiempi nuorisojärjestö Perussuomalaiset Nuoret ei hyväksynyt sääntömuutosta, jolla yhdistyksen jäseniksi olisivat päässeet vain puolueen jäsenet. Perussuomalaiset Nuoret hakeutui konkurssiin keväällä 2020.

Tammikuussa 2021 Perussuomalaisen nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom ja kansanedustaja Jani Mäkelä pyysivät kansalaisia raportoimaan opetuksen puolueellisuudesta lähettämällä järjestölle viestejä, kuvia ja kokemuksia. Bergbomin mukaan perussuomalaisia on yhdistetty rasismiin. Opettajien ammattijärjestö piti toimintaa ilmiantokampanjana ja Opetushallitus ilmoitti, että se ei hyväksy opettajien painostamista, maalittamista tai uhkailua.

Ideologia

Periaatteet

Perussuomalaisen Nuorison sääntöjen mukaan yhdistys uskoo "kansallismielisyyteen ja kansallisvaltiokeskeisyyteen". Aatteensa yhdistys linjaa pohjautuvan suomalaiskansalliseen identiteettiin ja sen yhteiskunnalliseen vahvistamiseen. Perussuomalaisen Nuorison periaateohjelman mukaan yhdistys on ylpeästi konservatiivinen, mikä tarkoittaa sitä, ettei asioita muuteta muuttamisen ilosta vaan perustellusti. Järjestö haluaa pitää yllä suomalaisia perinteitä, suomen kieltä, suomalaista historiankirjoitusta sekä vaalia suomalaista luontoa, suomalaista eränkäyntiperinnettä sekä jokamiehenoikeuksia. Perussuomalainen Nuoriso kannattaa yhteisöllisyyttä, velvollisuuden tuntoa Suomen kansaa ja isänmaata kohtaan, yksilönvapauksia, avointa päätöksentekoa, yrittäjyyttä, ihmislähtöistä valtiota ja perinteisiä arvoja.

Euroopan unioni sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Perussuomaalinen Nuoriso tarjoaa kahta vaihtoehtoa Suomen EU-politiikkaan: Euroopan unioni korjataan sisältä päin tai siitä erotaan edellä mainitun epäonnistuessa. Euroopan unionin sisällä Perussuomalainen Nuoriso pyrkii luomaan järjestelmän euroeron mahdollistamiseksi ilman eroa Euroopan unionista. Perussuomalainen Nuoriso vastustaa yhteisvelkaa, EU-tason veroja sekä EU-armeijaa ja painottaa sitä, että jokaisen jäsenmaan on otettava itse vastuu omasta taloudenhoidosta. Järjestö haluaa palauttaa Euroopan unionin "eurooppalaisten kansallisvaltioiden väliseksi kauppaliitoksi" ja pysäyttää Euroopan unionin liittovaltiokehitys. Perussuomalainen Nuoriso haluaa kiristää rajavalvontaa niin Euroopan unionin ulkorajoilla kuin sisärajoilla ja vastustaa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten taakanjakoa jäsenmaiden kesken. Mikäli Suomi eroaisi Euroopan unionista, esittää järjestö vapaan kaupankäynnin säilyttämistä Euroopan unionin kanssa jäämällä sisämarkkinoihin ja kytkemään uusi kansallinen valuutta euroon siirtymän ajaksi.

Ulkopolitiikassa Perussuomalainen Nuoriso ajaa suomalaisten edunvalvontaa sekä länsimaisten arvojen edistämistä maailmalla. Kehitysavun vastineena kohdemaalta edellytetään palautettavien vastaanottamista. Järjestö kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja tavoittelee Venäjä- ja Kiina-riippuvuuksien katkaisemista. Ulkoisessa turvallisuudessa Perussuomalainen Nuoriso painottaa puolustuskyvyn kehittämistä määrärahoja ja koulutusmääriä lisäämällä ja poistamalla rajoitteita irtautumalla jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta ja Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja laajentamalla asevelvollisuus koskemaan myös ahvenanmaalaisia. Perussuomalainen Nuoriso ei kannata naisten asevelvollisuutta, mutta kannattaa kutsuntojen ulottamista naisiin. Lisäksi järjestö ajaa siviipalvelusjärjestelmän kehittämistä maanpuolustushenkisemmäksi, antaen siviilipalveluksen käynneille valmiudet toimia kriisi- ja sotatilanteessa ei-sotilaallisissa tehtävissä. Järjestö kannattaa Suomen rajanylityspaikkojen sulkemisesta ja muiden kuin suomalaisten maahanpääsyn estoa poikkeustilanteessa. Sisäisessä turvallisuudessa Perussuomalainen Nuoriso kannattaa poliisin ja Suojelupoliisin määrärahojen ja poliisien määrän kasvattamista. Perussuomalainen Nuoriso haluaa antaa suomalaisille laajemmat oikeudet puolustaa itseään hätävarjelutilanteissa.

Talouspolitiikka

Perussuomalainen Nuoriso kannattaa vastuullista talouspolitiikkaa ja valtion budjetin tasapainottamista. Järjestö haluaa kannustaa työntekoon vastikkeellisella sosiaaliturvalla, tulonlisäysten aiheuttamien etuusleikkausten porrastamisella ja alentamalla tuloverotuksen progressiota. Perussuomalainen Nuoriso ajaa kokonaisveroasteen ja autoilun verotuksen alentamista sekä yleisradioveron puolittamista. Poliittisten nuorisojärjestöille maksettavan tuen järjestö siirtäisi suoraan puoluetuen alaiseksi, säätäen samalla puoluetukeen lakisääteisen minimiosuuden nuorisojärjestöille. Järjestö kannattaa pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tukemista arvonlisäverorajan korottamisella 30 000 euroon, helpottamalla rahoituksen saatavuutta, vähentämällä palkkauksen sivukuluja ja lisäämällä paikallista sopimista. Perussuomalainen Nuoriso kannattaa työmarkkinajärjestöjen verovapauksien purkamista säilyttäen ainoastaan työmarkkinaosapuolten jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Järjestö suhtautuu kriittisesti Alkoon ja Veikkaukseen. Alkon monopoliasema pyritään purkamaan asteittain mahdollistamalla alkoholin etämyynti ja viinien myynti ruokakaupoissa. Rahapelikoneet halutaan siirtää kaupoista erillisiin pelisaleihin ja kasinoille. Järjestön mukaan valtion omistusten ja valtiollisten monopolien on perustuttava tosiasiallisille ja perustellulle tarpeelle. Taloudellisen huoltosuhteen korjaamisessa Perussuomalainen Nuoriso kannattaa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää maahanmuuttoa ja suomalaisten lastenhankinnan tukemista sosiaalipoliittisin keinoin. Perussuomalainen Nuoriso kannattaa eläkejärjestelmän vakauttamista eläkekatolla ja indeksijarrulla, jotka kohdentuisivat hyvätuloisiin eläkeläisiin. Järjestö kannattaa kehitysavusta leikkaamista, rajaamista ja sen kehittämistä ehdollisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi. Perussuomalainen Nuoriso kannattaa eurosta eroamista.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka

Perussuomalainen Nuorison sosiaali- ja terveyspolitiikan lähtökohtana on yksilön ja valtion vastuiden yhteensovittaminen sosiaalisesti kestävällä tavalla. Ennaltaehkäisyssä järjestö kannattaa liikuntalähetteiden kehittämistä kannustavimmiksi, terveysvalituksen tehostamista sekä terveysveron käyttöönottoa ohjataakseen kuluttajia vähentämään lisättyä sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa sisältäviä tuotteita. Perussuomalaisen Nuoriso kannattaa maksutonta ehkäisyä ainoastaan alaikäisille. Nuorisotyön painopisteenä on syrjäytymisen ehkäisy ja syrjäytyneiden elämänhallinnan kehittäminen. Järjestö kannattaa lasten ja nuorten terapiatakuun käyttöönottoa sekä psykoterapeutin koulutuksen muuttamista maksuttomaksi. Sisällöntuotantoon perustuville sosiaalisen median alustoille on säädettävä 15 vuoden suojaikäraja ja tätä rikkoville palveluntarjoajille tulee sakottaa. Perussuomalainen Nuoriso kannattaa terveydenhuollon kattavuuden täydentämistä liikkuvilla palveluilla ja digipalveluilla, potilastietojärjestelmien yhtenäistämistä ja hoitojonojen purkamista palveluseteleillä ja Kela-korvauksia korottamalla. Järjestö ajaa vuokratyön kitkemistä hintakatolla ja panostamalla vakituisten työntekijöiden rekrytointiin esimerkiksi rekrytointilisillä.

Perussuomalainen Nuoriso pyrkii ratkaisemaan sosiaali- ja terveysalan työvoimapulan. Järjestö esittää alan opiskelijoiden työharjoitteluista aiheutuvien kustannuksien kompensoimista kohdennetusti sekä hoitaja- ja lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä. Parantaakseen työhyvinvointia järjestö esittää työntekijöiden osallistamista työvuorosuunnitteluun, kirjallisen työn siirtämistä hoitohenkilöstöltä osastonsihteereille ja kiristämällä sote-työntekijöihin työssä kohdistuvien väkivaltarikosten rangaistuksia. Perussuomalainen Nuoriso kannattaa hoitajien palkkatasoa korottamista kilpailukykyisemmäksi muihin Pohjoismaihin nähden taloudellisten realiteettien puitteissa. Sosiaali- ja terveysalalle tulevia työperäisiä maahanmuuttajia edellytetään jäämään Suomeen töihin määräajaksi saatuaan EU-/ETA-alueella kelpaavan ammattipätevyyden. Järjestö vaatii myös terveydenhuollon työntekijöiden kielitaitovaatimusten korottamista ja soveltuvuuskokeen käyttöönottoa.

Perussuomalainen Nuoriso kannattaa kuntoutusterapiaa myös päihdeongelmista kärsiville. Järjestö vastustaa huumeiden käyttöhuoneita ja esittää sen sijaan päihdeongelmaisten kohtaamista kadulla ja hoitoonohjausta. Huumausaineiden korvaushoidossa järjestö ajaa jatkuvan huumeiden oheiskäytön kieltämistä ja opioidikorvaushoidon tarjoamista kaikille sitä tarvitseville. Perussuomalainen Nuoriso kannattaa ankarampia rangaistuksia huumekaupasta sekä vastustaa kannabiksen dekriminalisointia tai laillistamista. Järjestö vastustaa hormoniestolääkkeiden myöntämistä ja kirurgisten toimenpiteiden tekemistä sukupuolidysforiasta kärsiville alaikäisille. Järjestö kannattaa puoskarilakia vaihtoehtoishoitojen suitsimiseksi.

Perussuomalaisen Nuorison perhepoliittisessa ohjelmassa esitetään toimenpiteitä huoltosuhteen korjaamiseksi syntyvyyden lisäämisen kautta. Järjestö esittää suomalaisille perheille maksettavaksi 1000 euron vauvarahaa ensimmäisestä lapsesta, tuloveronkevennystä lapsiluvun mukaan, lapsilisien sitomista indeksiin ja ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän korottamista. Perussuomalainen Nuoriso haluaa tukea tahattomasti lapsettomia lisäämällä tarjottavien hedelmöityshoitojen määrää julkisella sektorilla, palauttamalla yksityisen sektorin hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset ja tarjoamalla kaikille nuorille maksuttomat hedelmällisyystutkimukset. Järjestö kannattaa sijaissynnytysten laillistamista suomalaisten kesken solmittavilla sijaissynnytyssopimuksilla, joilla ehkäistäisiin ulkomaille suuntautuvaa sijaissynnytysturismia. Opiskelijoiden perheellistymistä tuetaan nostamalla opintorahan huoltajakorotusta ja hyvittämällä alle 30-vuotiaiden opintolaina siten, että puolet opintolainasta korvataan ensimmäisen lapsen syntyessä ja loput toisen lapsen syntyessä.

Järjestö haluaa muuttaa isyyslain oikeudenmukaisemmaksi ja kieltää lapsen tietoisen vieraannuttamisen toisesta vanhemmasta sekä kieltää poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset tyttöjen ei-lääketieteellisten ympärileikkausten lisäksi. Perussuomalainen Nuoriso pyrkii vähentämään raskaudenkeskeytyksiä panostamalla sosiaalihuoltoon ja ennaltaehkäisyyn. Lisäksi järjestö haluaa antaa hoitohenkilöstölle oikeuden kieltäytyä suorittamasta aborttia.

Koulutuspolitiikka

Perussuomalainen Nuoriso ajaa inkluusiosta luopumista, kohtuullisempia luokkakokoja, älylaitteiden opetukseen liittymättömän käytön kieltämistä peruskoulun oppitunneilla, itsenäisen opiskelun vähentämistä peruskoulussa ja pääsykokeiden painottamista opiskelijavalinnoissa. Kiusaamisen torjumiseksi järjestö esittää rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentamista 14 vuoteen ja vakavien rikosten kohdalla harkinnanvaraisesti 12 vuoteen. Ammattikoulujen lähiopetusta halutaan lisätä. Perussuomalainen Nuoriso haluaa turvata lainsäädännöllä opetuksen puolueettomuuden ja sananvapauden kaikilla opetusasteilla ja poistaa ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden. Järjestö kannattaa pakollisesta ruotsin opetuksesta luopumista. Lisäksi järjestö lisäisi liikunnan määrää opetuksessa ja säilyttäisi katsomuksellisen uskonnon opetuksen uskontokuntiin kuuluville oppilaille. Perussuomalainen Nuoriso haluaa turvata eri koulutusohjelmien tarjonnan ympäri maata ja lisätä työelämään tutustumisen jaksojen määrää tai kestoa peruskouluissa ja toteuttaa myös lukioissa.

Energia-, ympäristö- ja aluepolitiikka

Perussuomalainen Nuoriso tavoittelee energiaomavaraista Suomea ja Euroopan unionia. Tämän saavuttaakseen järjestö esittää ydinvoiman rakentamisen lisäämistä sekä biomassan ja aurinkovoiman hyödyntämistä energianlähteenä. Tuulivoiman rakentaminen ei saa heikentää asuinalueiden viihtyvyyttä eikä aiheuttaa kohtuutonta haittaa eläimille. Lisäksi tuulivoimalla tuotetun sähkön määrän epäsäännöllisyys on kompensoitava säätövoimalla ja tuulivoimalat rakentavat yritykset on velvoitettava lailla purkamaan tuulimyllyt niiden käyttöiän päätyttyä. Turve ja fossiiliset polttoaineet tulee säilyttää varavoimanlähteinä. Energiainfrastruktuuri on pidettävä kotimaisessa omistuksessa ja sähkön hintapiikit on estettävä säätövoimalla ja tarvittaessa hintakatolla.

Järjestö kannattaa suden kannanhoidollista metsästystä. Järjestö vastustaa "tarpeettoman kunnianhimoisia, taloutta ja kuluttajia vahingoittavia ilmastotoimia" ja painottaa sen sijaan kansainvälisesti vaikuttavia ja kuluttajien kannalta oikeudenmukaisia ilmastotoimia, globaalia oikeudenmukaisuutta hiilinielujen suojelemisessa ja puhtaan siirtymän vauhdittamista lisäämällä kaivosteollisuutta Suomessa. Perussuomalainen Nuoriso kannattaa kaivosveron merkittävää nostoa kansallisomaisuuden myymisen kompensoimiseksi sekä vaatii kaivosalan yritysten rekisteröitymistä Suomeen ja kaivosteollisuuden ohjaamista suomalaisomisteisemmaksi valtiojohtoisesti.

Perussuomalainen Nuoriso tukisi haja-asutusalueiden elinvoimaisuutta tarjoamalla maaseudulle työn perässä muuttaville opintolainahyvityksen, hyödyntämällä EU-rahoitusta muuttotappioalueiden kehittämiseksi ja tarjoamalla Natolle mahdollisuuden perustaa sotilasosastoja lakkautettujen varuskuntien tilalle. Järjestö kannattaa alueellisten palveluiden kuten kouluverkon ja synnytyssairaaloiden säilyttämistä hajautettuna sekä hajauttaisi valtion virastoja lähemmäs niiden vastuualueita. Tieverkkoa ja rataverkkoa on korjattava kulkuyhteyksien parantamiseksi ja huoltoyhteyden kannalta tärkeiden kulkuyhteyksien kehittämistä. Järjestö suhtautuu kriittisesti vähän käytettyjen maakuntalentojen rahalliseen tukemiseen. Perussuomalainen Nuoriso lisäisi maatalousalan houkuttelevuutta nuorten keskuudessa lisäämällä alan koulutuspaikkoja, helpottamalla maatilojen omistajanvaihdoksia ja poistamalla maatalousmaan ja tuotantorakennusten myynnin luovutusvoittoveron kuolinpesää jakaessa silloin, kun omistus myydään aktiiviviljelijälle. Metsäpolitiikassa järjestö edistäisi metsäteollisuuden investointia ja metsäalan osaamisen vientiä ja pyrkisi suojelemaan metsiä oikeudenmukaisesti metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuen.

Kieli- ja kulttuuripolitiikka

Perussuomalainen Nuoriso pitää kielipolitiikkansa lähtökohtana J. V. Snellmanin "yksi kieli, yksi mieli" -periaatetta eli suomen kielen kansallista ylivaltaa. Järjestö ajaa ruotsista luopumista toisena kansalliskielenä ja kuntien kaksikielisyyden itsemäärittelyoikeuden poistamista. Vähemmistökielen asema myönnettäisiin ainoastaan ruotsille, saamelle, karjalalle sekä suomalaiselle viittomakielelle. Kuntien kaksikielisyys määriteltäisiin uusiksi siten, että kunnat ovat aina suomenkielisiä ja toisena kielenä toimisi ruotsi tai saame, mikäli ruotsinkieliset tai saamenkieliset muodostavat yli 10% kunnan väestöstä. Järjestö luopuisi vieraskielisten yhteistöjen tukemisesta verorahalla kohdentaisi kulttuurituet suomalaisen kulttuurin ja kansallisen itsetietoisuuden edistämiseen sekä suomensukuisten vähemmistöjen kulttuurien ja kielten edistämiseen. Järjestö kyseenalaistaa yleisradion puolueettomuuden ja näkee sen markkinahäiriönä. Perussuomalainen Nuoriso esittää yleisradion budjetista leikkaamista kohdentamalla tuotannon kotimaisiin sisältöihin, uutisointiin, dokumentteihin ja ajankohtaisohjelmiin. Perussuomalainen Nuoriso ajaa Ahvenanmaan itsehallinnon lakkauttamista ja maakunnan aseman ja hallinnon yhdenmukaistamista muun Suomen kanssa.

Hallinto

Jäsenyys

Perussuomalaisen Nuorison jäseneksi voivat liittyä 15 vuotta täyttäneet luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat hyvämaineisia ja rehellisiksi tunnettuja sekä hyväksyttävät yhdistyksen aatteen ja tarkoituksen. Jäsen ei saa kuulua muuhun puolueeseen tai olla muun puolueen nuoriso- ja tai opiskelijajärjestön jäsen. Täysi-ikäisiltä jäseniltä edellytetään Perussuomalaiset-puolueen jäsenyyttä. Nuorisojäseniä voivat olla alle 18-vuotiaat Suomen kansalaiset, joilta ei edellytetä puolueen jäsenyyttä. Nuorisojäsenten edellytetään hakevan puolueen jäsenyyttä vuoden sisällä täysi-ikäistymisestä ja he siirtyvät varsinaisiksi jäseniksi saatuaan puolueen jäsenyyden. Varsinaisia jäseniä voivat olla 18-29-vuotiaat Perussuomalaiset-puolueen jäsenet, jotka ovat Suomen kansalaisia. Varsinaiset jäsenet siirtyvät kannatusjäseniksi täytettyään 30 vuotta. Kannatusjäseninä voivat olla 30 vuotta täyttänyt Perussuomalaiset-puolueen jäsenet, jotka ovat Suomen kansalaisia tai oikeuskelpoiset yhdistykset, joilta ei edellytetä puolueen jäsenyyttä. Lisäksi järjestöllä voi olla kunniajäseniä sekä piiri- ja järjestöjäseniä.

Yhdistyksen kokous

Perussuomalaisessa Nuorisossa on vuosittaiin kaksi sääntömääräistä yhdistyksen kokousta, jotka ovat kevät- ja syyskokous. Kevätkokouksessa käsiteltävät sääntömääräiset asiat ovat muun muassa tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausuntojen esittäminen, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille sekä jäsenaloitteiden ja niistä annettujen hallituksen lausuntojen käsittely. Syyskokouksessa käsiteltävät sääntömääräiset asiat ovat yhdistyksen toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion sekä liittymis- ja jäsenmaksun vahvistaminen, toiminnantarkastajien ja tilintarkastajien valinta, hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, pääsihteerin ja muiden jäsenien sekä varajäsenten valinta ja jäsenaloitteiden ja niistä annettujen hallituksen lausuntojen käsittely.

Yhdistyksen kokouksissa nuorisojäsenet ja varsinaiset jäsenet ovat äänioikeutettuja ja heillä on yksi ääni. Henkilövaaleissa vaalikelpoisia ovat nuorisojäsenet ja varsinaiset jäsenet. Hallituksen jäseniltä edellytetään vähintään kuuden kuukauden ajan kokemusta esimerkiksi hallituksen varajäsenenä, yhdistyksen piiri- ja tai järjestöjäsenen tai puolueen paikallisyhdistyksen, piiri- tai järjestöjäsenen jäsenenä. Myös toiminta korkeakoulun opiskelijakunnassa, osakunnassa, ainejärjestössä tai kunnallisessa luottamustoimessa täyttää ehdon. Kokemusvaatimus ei koske hallituksen varajäsentä. Nuorisojäsenet eivät voi asettua ehdolle puheenjohtajistoon tai pääsihteeriksi.

Jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita, jotka käsitellään yhdistyksen kokouksessa.

Hallitus

Yhdistyksen hallitus toimeenpanee yhdistyksen kokousten päätöksiä sekä sääntömääräisiä asioita. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, pääsihteeri, 1–3 varapuheenjohtajaa sekä muut syyskokouksessa valitut hallituksen jäsenet. Puheenjohtajisto ja pääsihteeri valitaan vuodeksi kerrallaan, kun taas muut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi siten, että noin puolet ovat erovuorossa vuosittain.

Piirijärjestöt

Perussuomalaisen Nuorison piirit ovat:

• Pirkanmaan Perussuomalainen Nuoriso
• Uudenmaan Perussuomalainen Nuoriso
• Keski-Suomen Perussuomalainen Nuoriso
• Varsinais-Suomen Perussuomalainen Nuoriso
• Oulun ja Kainuun Perussuomalainen Nuoriso
• Pohjanmaan Perussuomalainen Nuoriso
• Savo-Karjalan Perussuomalainen Nuoriso
• Satakunnan Perussuomalainen Nuoriso
• Hämeen Perussuomalainen Nuoriso
• Lapin Perussuomalainen Nuoriso
• Kaakkois-Suomen Perussuomalainen Nuoriso

Johtohenkilöt

Puheenjohtajat

• Jenna Simula 2020
• Miko Bergbom 2020–2022
• Joakim Vigelius 2023
• Lauri Laitinen 2023–

Varapuheenjohtajat

• Asseri Kinnunen 2020
• Laura Jokela 2020–2021 (1. vpj.)
• Joakim Vigelius 2020–2022 (2020–2021 2. vpj, 2022 1. vpj.)
• Ville Muilu 2020–2021 (3. vpj.)
• Jonni Levaniemi 2022– (2022–2023 2. vpj, 2024 3. vpj.)
• Lauri Laitinen 2022 (3. vpj.)
• Jani Viitanen 2023 (1. vpj.)
• Ami Kimanen 2023– (2023 3. vpj, 2024 2. vpj.)
• Marcus Toppari 2024– (1. vpj.)

Pääsihteerit

• Antti Moisander 2020
• Santeri Eskola 2020–2021
• Laura Jokela 2021–2022
• Jaakko Leppänen 2023
• Eetu Saarenpää 2024