Perth (Länsi-Australia)
| Perth | |
|---|---|
 |
|
  Perth |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Australia |
| Osavaltio | Länsi-Australia |
| Perustettu | 1829 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 6 416,2[1] km² |
| Väkiluku (2022) | 2 224 475 |
| – Väestötiheys | 346,7 as./km² |
.jpg)
Perth on Länsi-Australian osavaltion pääkaupunki Australian länsirannikolla. Kaupungissa asuu noin 2,2 miljoonaa ihmistä, eli lähes kolme neljäsosaa osavaltion väestöstä. Se on Australian neljänneksi suurin kaupunki Sydneyn, Melbournen ja Brisbanen jälkeen. Perthiä on sanottu maailman eristyneimmäksi pääkaupungiksi; sieltä on pitkä matka sekä Australian muihin suurkaupunkeihin että muiden maiden keskuksiin.[2]
Sijainti ja ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perthin keskusta sijaitsee Intian valtamereen laskevan Swan River -joen estuaarissa noin 19 kilometrin päässä joen laskupaikasta.[3] Kaupungin keskustaa hallitsevat korkeat pilvenpiirtäjät, ja laajat esikaupungit levittäytyvät pitkälle pohjoiseen, itään ja etelään.
Perthin ilmasto on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan kuumakesäinen välimerenilmasto. Vuoden keskilämpötila on noin 19 °C ja keskimääräinen sademäärä 810 millimetriä. Suurimman osan vuodesta lämpötilat ovat tasaisia, mutta tammi- ja helmikuut ovat kuumia ja kesä- sekä heinäkuut viileitä.[3] Helmikuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 25 °C. Viilein kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on noin 14 °C. Sateisin kuukausi on kesäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 175 millimetriä. Tammikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 7 millimetriä.[4] Aurinko paistaa kaupungissa keskimäärin 8,8 tuntia päivässä.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perthissä ja Länsi-Australian lounaisosassa asui ennen eurooppalaisten saapumista Noongar-heimon alkuperäisasukkaita.[6]
Hollantilainen Dirk Hartog astui lokakuussa 1616 ensimmäisenä eurooppalaisena maihin Länsi-Australiaan. Seuraavien kahden vuosisadan aikana hollantilaiset, englantilaiset ja ranskalaiset kartoittivat rantaviivaa, mutta eurooppalaiset pitivät läntisen Australian ilmastoa turhan epävieraanvaraisena ja alueen taloudellisia mahdollisuuksia heikkoina. Britit alkoivat kiinnostua siirtokunnan perustamisesta vasta, kun he kuulivat, että ranskalaiset saattaisivat asettua alueelle.[6]
Kapteeni James Stirling teki 1827 tutkimusmatkan Swan River -joelle ja palattuaan Sydneyyn kertoi kuvernööri Ralph Darlingille löytäneensä stragisesti hyvän paikan uudelle siirtokunnalle. Darlingin suotuisusta asenteesta huolimatta Britannian siirtomaahallinto hylkästi suunnitelman.[6] Stirling onnistui kuitenkin lopulta suostuttelemaan brittihallinnon perustamaan itsenäisen siirtokunnan.[7]
Kapteeni Charles Fremantle saapui 2. toukokuuta 1829 länsirannikolle ja julisti koko Australian kuuluvaksi Britannialle. Fremantle havaitsi nopeasti, että rannikko ei ollut ihanteellista maanviljelylle ja päätti perustaa kaksi kaupunkia. Fremantlen satamakaupungin sekä Perthin 19 kilometriä sisämaahan.[6] Perth nimettiin Skotlannissa sijaitsevan samannimisen kaupungin mukaan. Virallisesti Perth tuli kaupungiksi vuonna 1856.[3]
Perthin alku oli hankala, ja sieltä puuttui sekä pääomaa että työvoimaa. Vuonna 1849 Länsi-Australiaan päätettiin alkaa tuoda miesvankeja, ja vuonna 1868 asukasluku oli 17 000. Niistä vankeja oli 9 700.[6]
Lennätinlinja Adelaidesta valmistui 1877, ja Fremantlen ja Guildfordin välinen rautatieyhteys valmistui 1881. Länsi-Australian kultaryntäykset sijoittuvat vuosiin 1885–1901. Tuona aikana Perthistä tuli kullankaivuun keskus, ja sitä kautta saapui monia siirtolaisia työskentelemään Australiassa.[8]
Fremantle oli toisen maailmansodan aikana sukellusvenetukikohtana, ja sodan jälkeen vuosina 1946–1970 noin 240 000 eurooppalaista muutti Perthiin. Kaupunki koki 1960- ja 1970-luvuilla toisen kaivosteollisuuden kukoistuskauden, kun alueelta löydettiin rautamalmia ja maakaasua. Perth kaupungistui entisestään, ja sinne rakennettiin ensimmäiset pilvenpiirtäjät.[8]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perth käsittää laajan alueen, johon kuuluu 30 paikallishallinnollista aluetta. Niistä 20 on kaupunkeja, ja loput 10 kuntia (7 ”townia” ja 3 ”shirea”). Perthin liikekeskusta kuuluu City of Perthin kaupunkiin.[9]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perth on Länsi-Australian osavaltion taloudellinen keskus, ja sen osuus koko osavaltion bruttokansantuotteesta on noin 65 prosenttia.[10] Perth sijaitsee lähellä Länsi-Australian kaivosalueita, ja siellä on myös monien Australian suurten kaivosyritysten päämaja.[11] Perthin teollisuus on laajaa sekä monimuotoista, ja siellä tuotetaan esimerkiksi peltejä, maaleja, terästä ja alumiinia. Myös elintarvikkeiden tuotanto ja öljynjalostus ovat osa kaupungin teollisuudenaloja.[3]
Turismin merkitys kaupungin taloudelle on kasvanut erityisesti 1980-luvun jälkeen.[3] Perthissä kävi vuonna 2022 yli 4,7 miljoonaa vierailijaa. Ulkomaalaisista vierailijoista eniten tuli Britanniasta, Malesiasta ja Singaporesta.[12]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perthiin kulkee useita valtateitä sekä rautatie. Kaupungissa sijaitsee myös Perthin lentoasema,[3] jonne lentää noin 18 ulkomaalaista lentoyhtiötä. Lentoasemalle on yhteys myös monista Australian kaupungeista.[13] Transperth hallinnoi kaupungin sisäistä liikennettä, ja sillä on busseja, rautatieverkosto ja Swan Riverin ylittäviä lauttoja.[14]
Fremantlen satama on Länsi-Australian suurin ja vilkkain konttisatama, ja se sijaitsee lounaaseen Pertin ydinkeskustasta Swan Riverin suulla.[11]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perthissä asui vuoden 2022 arvion mukaan 2 224 475 ihmistä.[15] Länsi-Australian asukkaista lähes 80 prosenttia asuu Perthissä.[16]
Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan Perthin asukkaista 59,5 prosenttia on syntynyt Australiassa. Englannissa syntyneitä oli 8,0 prosenttia ja Uudessa-Seelannissa ja Intiassa syntyneitä 2,8 prosenttia. Australian alkuperäiskansojen osuus Perthin asukkaista oli 2,0 prosenttia. Englannin jälkeen puhutuimmat kotikielet olivat mandariinikiina (2,3 %), italia (1,1 %) ja vietnam (1,0 %). Katolisia oli asukkaista 19,5 prosenttia ja anglikaaneja 9,9 prosenttia. Uskonnottomien osuus oli 41,8 prosenttia.[17]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perthissä toimii viisi yliopistoa, joista maineikkain on vuonna 1911 perustettu Länsi-Australian yliopisto.[18] Muut yliopistot ovat Curtin University of Technology, Murdoch University, Edith Cowan University ja University of Notre Dame Australia.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ General Community Profile: Perth (zip) (xls-tiedosto pakatussa tiedostossa) Australian Bureau of Statistics. Arkistoitu 23.3.2021. Viitattu 19.8.2017. (englanniksi)
- ↑ The World’s Most Isolated Capital City and Its Attractions (Arkistoitu – Internet Archive) Travel, Teach, Live in Australia and New Zealand
- ↑ a b c d e f g Perth Encyclopedia Britannica. 10.5.2023. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Climate Perth Climate-Data.org. Viitattu 10.2.2019. (englanniksi)
- ↑ Climate statistics for Australian locations: Perth Airport Commonwealth of Australia, Bureau of Meteorology. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Founding of Perth 4.5.2023. The National Museum of Australia. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
- ↑ A History of Perth Australia Local Histories. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
- ↑ a b James Hardy: Perth History Cooperative. 28.10.2017. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
- ↑ About the City of Perth Council of Capital City Lord Mayors. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
- ↑ WA Economic Profile - June 2023 (DOCX) Government of Western Australia. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Why Invest in Perth DPN. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Destination Perth: Overnight Visitor Factsheet 2022 (PDF) Government of Western Australia. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Travel to and around Perth Tourism Western Australia. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Getting around Perth Tourism Australia. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Perth Metropolitan Area Profile.id. Arkistoitu 3.10.2021. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Snapshot of Western Australia 28.6.2022. Australian Bureau of Statistics. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
- ↑ 2021 Greater Perth Census All persons QuickStats Australian Bureau of Statistics. Viitattu 27.7.2023. (englanniksi)
- ↑ The University of Western Australia (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]