Persian valtakunnan 2500-vuotisjuhla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Persian valtakunnan 2 500-vuotisjuhla.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Persian valtakunnan 2 500-vuotisjuhla
جشن سالگرد دوهزار و پانصدمین سال بنیانگذاری تمدن پارسی
Telttakylä Persepoliissa vuonna 1971.
Telttakylä Persepoliissa vuonna 1971.
Tyyppi vuosijuhla
Päivämäärä 12.–16. lokakuuta 1971
Järjestämistiheys kerran
Tapahtumapaikka Persepolis, Iran
Aktiivisuus päättynyt
Osallistujia 500 kutsuvierasta
Järjestäjä Mohammad Reza Pahlavi

Persian valtakunnan 2 500-vuotisjuhla (pers. ‏جشنهای دوهزار و پانصد ساله شاهنشاهی‎) järjestettiin Persian valtakunnan perustajan Kyyros II Suuren kunniaksi 12.–16. lokakuuta 1971. Juhlalla haluttiin osoittaa, että Iran on paitsi 2 500 vuotta vanha sivistyskulttuuri myös šaahi Mohammad Reza Pahlavin johtama teollistunut ja nykyaikainen yhteiskunta.[1]

Loisteliaat juhlat herättivät myös närää kansan keskuudessa, minkä vuoksi juhlia voidaan pitää vuoden 1979 vallankumouksen alkusoittona.[2][3]

Šaahi Mohammad Reza Pahlavi Kyyros II Suuren hautaholvilla Pasargadaen kaupungin raunioilla. Aleksanteri Suuri vieraili haudalla ja kunnioitti Kyyrosta valloitettuaan Persian.

Suunnittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Persepoliin telttakylän teltta.
Persian Kuolemattomat.

Juhlien järjestely kesti yli vuosikymmenen ja sitä varten perustettiin erillinen ministeriö.[3] Kyyros II Suuren savisylinteri oli juhlien pääsymboli. Juhlien päätapahtumapaikka oli Persepoliin muinaiskaupunki lähellä Šīrāzia, joten alueen infrastruktuuria, kuten Širazin kansainvälistä lentoasemaa, oli parannettava ja rakennettava Persepoliiseen johtava moottoritie.

Juhliin kutsutut valtiovieraat majoitettiin Šīrāziin ja varsinainen juhla järjestettiin Persepoliissa, jonne rakennettiin valtava telttakylä. Persepoliin alue oli raivattava skorpioneista, käärmeistä ja muista matelijoista.[4] Muut tapahtumapaikat olivat Pasargadaissa sijaitseva Kyyros II Suuren hautamausoleumi ja Teheran.

Iranin valtio lennätti Euroopasta 50 000 lintua juhlia varten, mutta ne kaikki kuolivat kolmen päivää Iraniin saapumisen jälkeen.[5][6]

Turvallisuuteen kiinnitettiin suurta huomiota. Juhlien päätapahtumapaikka Persepolis eristettiin ja vartiointi oli tarkkaa. Turvallisuuspoliisi SAVAK hoiti kaikki turvallisuusasiat. Telttakylä eristettiin piikkilangalla ja Teheranin yliopisto suljettiin mielenosoitusten estämiseksi.[7]

Persepoliin telttakylä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Telttakylän suunnitteli sveitsiläinen insinööriyritys Jansen AG 160 eekkerin laajuiselle alueelle. 50 telttaa, jotka oli sisustettu perinteiseen iranilaisen tyyliin, asetettiin tähden muotoiseen kuvioon. Persepoliin alueelle tehtiin myös perinteinen iranilainen puutarha, jonne kasvatettiin kymmeniätuhansia kasveja ja puita keskelle autiomaata. Taimet ja muut kasvit lennätettiin Ranskasta. Juhlien catering-palvelun suoritti kuuluisa pariisilainen ravintola Maxim's de Paris, joka joutui sulkemaan Pariisin-ravintolansa kahdeksi viikoksi, jotta ruoat ja juomat saatiin valmiiksi juhlien alkaessa. 250 punaista Mercedes-Benz 600 -limusiinia käytettiin kuljettamaan vieraita Širazin lentoasemalta Persepoliiseen ja takaisin. Illallisastiat olivat ranskalaista Limoges-posliinia.[1]

Telttakylä tarjosi vieraileville valtionpäämiehille mahdollisuuden myös käydä epävirallisia neuvotteluita. Esimerkiksi Urho Kekkonen keskusteli pitkään Jugoslavian Josip Broz Titon kanssa.[3]

Juhla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhlat alkoivat 12. lokakuuta 1971, kun šaahi Mohammad Reza Pahlavi ja šaahitar Farah Pahlavi osoittivat kunniaa Kyyros II Suuren mausoleumissa Pasargadaessa. Šaahi piti puheen Kyyros Suuren haudalla ja ylisti muinaista hallitsijaa. Tapahtumien pääsymboli oli Kyyros II Suuren savisylinteri, johon hän oli kirjannut maailman ensimmäisen uskonnonvapaus- ja ihmisoikeustunnustuksen. Šaahi korosti näiden kahden olevan perinteisiä persialaisia arvoja.[3]

Seuraavana päivänä šaahi ja tämän vaimo ottivat vastaan valtiovieraita Širazin lentoasemalla.

Gaalaillallinen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun 14. päivän iltana järjestettiin suuri gaalaillallinen šaahin puolison Farah Pahlavin syntymäpäivän kunniaksi. Kuusikymmentä kuninkaallista ja valtionpäämiestä kokoontuivat suuren serpentiinipöydän äärelle, jossa tarjoiltiin illallinen.

Illallisen ruokalista:

Lisäksi jälkiruokalistaan kuului 33-kiloinen kakku, jolla juhlittiin šaahitar Farahin viikontakaista 33. syntymäpäivää.[8]

Viisi ja puoli tuntia kestänyt illallinen oli maailman suurin ja pisin nykyhistoriassa, ja se pääsi Guinnessin ennätysten kirjaan. Juhla huipentui valtavaan valoshow'hun, jota säesti Iannis Xenakisin elektroninen musiikkiteos Persepolis.[1]

Historiallinen paraati ja persialainen ilta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavana päivänä alkoi suuri paraati, jossa Iranin keisarillisen armeijan 1 724 sotilasta marssivat erilaisissa univormuissa esittäen Iranin koko kahden ja puolen vuosituhannen historian.[1] Akhaimenideja esittävät sotilaat eivät ajaneet partaansa kuukausiin ja Iranin viranomaiset kieltäytyivät ottamasta vastaan japanilaisia tekopartoja autentisuuteen vedoten.[8]

Sen jälkeen vieraille järjestettiin persialainen ilta. Tarjolla oli juomaa ja ruokaa, kaikki paikallista persialaista. Musiikki oli perinteistä persialaista. Šaahi itse ei istunut vakiopaikallaan keskellä, vaan liikkui ympäri salia seurustellen vieraidensa kanssa.

Päätös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šaahi ja hänen vieraansa lähtivät seuraavana päivänä lentokoneella kohti Teherania, jossa šaahi kävi kunnioittamassa edellisen šaahin, isänsä Reza Pahlavin, muistoja tämän mauseleumissa. Illalla šaahi avasi Shahyad-tornin, joka oli tapahtuman muistomerkki. Tornissa on myös Persian historiallinen museo. Avajaiset päättyivät ilotulitukseen ja valoshow’hun.[1]

Viimeisenä päivänä Teheranin urheilustadionille saapui yli 100 000 ihmistä mukaan lukien šaahin vieraat. Šaahi piti puheen, jonka jälkeen alkoi ohjelma, jossa esiteltiin nyky-Iranin teollisuutta, teknologiaa, kulttuuria, tiedettä ja koulutusta. Iranin armeija marssi ja esitteli uusia sotilaskalustoa. Koko esitys kesti iltaan asti.[3]

Juhlien lopulla šaahi otti vastaan uskonnollisia johtajia, jotka toivoivat suvaitsevaisuutta ja vuoropuhelua eri uskontojen välillä, olivatpa he muslimeja, hinduja, kristittyjä, juutalaisia tai buddhalaisia. Bahaiuskonnon edustajia ei ollut kutsuttu, sillä islamilaiset johtajat eivät tunnustaneet sitä uskonnoksi.

Ennen lähtöään vieraat jättivät kiitosadressin omilla äidinkielillään.

Vieraat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Šaahiperheen saapuminen.

Šaahi oli kutsunut yli 60 maan johtajaa paikalle. Suomea edusti silloinen presidentti Urho Kekkonen.[2] Yhteensä vieraita oli 500.[3] Valtionpäämiesten lisäksi vieraslistassa oli suurlähettiläitä, elinkeinoelämän edustajia ja kulttuurihenkilöitä.

Englannin kuningatar Elisabet II ei saapunut juhliin turvallisuussyistä. Häntä edustivat prinssi Philip ja prinsessa Anne. Myöskään Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon ei tullut juhliin, vaan häntä edusti varapresidentti Spiro Agnew.[3] Lisäksi kutsutuista saapumatta jättivät Ranskan presidentti Georges Pompidou (edusti pääministeri Jacques Chaban-Delmas), Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf (edusti kruununprinssi Kaarle Kustaa), Espanjan hallitsija Francisco Franco (edusti prinssi Juan Carlos) ja Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos (edusti puoliso Imelda Marcos).

Juhlien kunniavieras oli Etiopian keisari Haile Selassie, koska hän edusti šaahin kanssa maailman kahta pisimpään jatkunutta monarkiaa. Vuosikymmenen loppuun mennessä kumpikin monarkia oli myös kaadettu.[1]

Juhlien mitali
Juhlien kunniaksi julkaistu hopeinen ja kultainen juhlakolikko.

Vieraille jaettiin 2 500-vuotisjuhlan mitalia, jonka etupuolella oli kuvattu šaahi Mohammad Reza Pahlavin profiili ja takapuolella Kyyros Suuren sylinteri.[9]

Kuninkaalliset vieraat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit, pääministerit ja muut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälkipyykki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Persepoliin telttakylän rippeet vuonna 2007.

Persian valtakunnan 2 500-vuotisjuhla oli 1900-luvun suurimpia yhteiskunnallisia tapahtumia,selvennä ja siihen saapui monia kuninkaallisia ja valtionpäämiehiä. Juhlaa arvosteltiin kalliiksi. Monet sanoivat, että raha olisi ollut parempi sijoittaa esimerkiksi yhteiskunnan palveluiden kehittämiseen. Arvostelun takana olivat länsimainen media sekä ajatollah Khomeini.lähde? Khomeini, joka eli juhlien aikaan maanpaossa Ranskassa, järjesti šaahinvastaisia mielenosoituksia, ja vaati monarkian lakkauttamista.[7]

Islamistivallankumouksen jälkeen joukko Khomeinin kannattajia suunnitteli polttavansa telttakylän, mutta paikalliset asukkaat ajoivat joukon pois. Vuonna 2005 Iranin hallitus ilmoitti kunnostavansa telttakylän houkutellakseen maahan ulkomaalaisia turisteja. Samana vuonna paikalle kerääntyi 35 000 nawrozin juhlijaa, mikä oli suurin paikalle kerääntynyt ihmisjoukko sitten vallankumouksen.[11]

Arviot juhlan kustannuksista vaihtelevat reilusti. Iranin valtiovarainministeriö oli laskenut sen maksavan vain 17 miljoonaa dollaria.lähde? Silloinen sisäministeri Abdolreza Ansari arvioi myöhemmin kustannuksiksi noin 22 miljoonaa dollaria.[4] Huhujen mukaan kustannukset olivat jopa 200 miljoonaa dollaria. Juhlien tukijat sanoivat, että juhlien jälkeen šaahi avasi 3 200 uutta koulua ja sairaalaa ja myös Iranin infrastruktuuria parannettiin, mikä työllisti monia ihmisiä.[3]

Šaahitar Farah kirjoitti myöhemmin elämänkerrassaan, että keisariperheen oli juhlien avulla todistettava, että Pahlavien dynastia edusti "iranilaisen siviilisaation renessanssikautta".[5] Mohammen Reza oli myös dynastiansa toinen šaahi, eli juhlilla haluttiin myös lujittaa hänen legitimiteettiään šaahina.[12]

Kaikki juhlien päätapahtumat lähetettiin televisiossa ja radiossa ympäri maailmaa. Šīrāzissa oli myös joukko kansainvälisiä journalisteja, jotka kirjoittivat koko juhlasta reportaaseja maailmalle.

Persian valtakunnan 2 500-vuotisjuhlasta sanottua:[3]

  • Orson Welles: "Tämä ei ollut vaan yhden vuoden juhla, vaan se oli 25 vuosisadan juhla".
  • Ruhollah Khomeini: "Saatanan juhla".

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Empress Farh Pahlavi of Iran- 2,500 year Celebration of the Persian Empire The Pahlavi Dynasty. 2024. Viitattu 8.10.2024. (englanti)
  2. ↑ a b Historia: Maailman suurimmat juhlat yle.fi. 14.2.2017. Viitattu 8.10.2024.
  3. ↑ a b c d e f g h i j Sillanpää, Sami: Kaikkien aikojen bileet HS Kuukausiliite. 2021. Viitattu 8.10.2024.
  4. ↑ a b We are awake: 2,500-year celebrations revisited iranian.com. Arkistoitu 2002. Viitattu 8.10.2024. (englanniksi)
  5. ↑ a b The most expensive party ever Alimentarium. 2024. Viitattu 8.10.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Adler, Nina: Schah von Persien 1971: Die größte Party auf Erden Der Spiegel. 14.2.2017. Viitattu 8.10.2024. (saksa)
  7. ↑ a b Iranin kansan pitkä tie vapauteen Maailman Kuvalehti. 30.7.1999. Viitattu 8.10.2024.
  8. ↑ a b The World: Iran: The Show of Shows TIME. 25.10.1971. Viitattu 8.10.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Commemorative Medal of the 25th Century of the Iranian Monarchy Medalbook. Viitattu 23.8.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Earl Old Person Montana Cowboy Fame. 2024. Viitattu 8.10.2024. (englanti)
  11. ↑ Tait, Robert: Iran to rebuild spectacular tent city at Persepolis The Guardian. 22.9.2005. Viitattu 8.10.2024. (englanti)
  12. ↑ Burke, Jason: Shah's opulent tented city awaits rebirth in desert The Guardian. 9.9.2001. Viitattu 8.10.2024. (englanti)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Persian_valtakunnan_2500-vuotisjuhla&oldid=22686862”