Pernasaaren koulukoti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leppäniemi valmistui vuonna 1930 koulukodin suljetuksi asuinosastoksi. Metalliovet vaihdettiin tavallisiksi oviksi ja ikkunoista poistettiin kalterit 1960-luvulla. Osaston toiminta päättyi 1987 ja sen jälkeen rakennuksella ei ole ollut vakituista käyttöä. Vasemmalla sijaitseva työpaja oli myös Laukaan vankilan käytössä.[1]

Pernasaaren koulukoti (1931–1946 Pernasaaren kasvatuslaitos) oli vuosina 1931–1994 Laukaan Vuonteella toiminut koulukoti. Koulukoti toimi Pernasaaren valtionvirkatalossa Laukaan Vuonteen kylässä. 1680-luvulta 1910-luvulle virkatalo oli virkatalon haltijoiden ja vuokraajien hallinnassa mutta tuli vuonna 1920 Kouluhallituksen alaisuuteen. Aluksi sitä viljeltiin Laukaassa sijainneen läheisen Järvilinnan vastaanottokodin poikien avulla kunnes koulukotitoiminta Pernasaaressa käynnistyi 1931. Enimmän osan toiminta-ajastaan laitos oli poikakotina, johon otettiin vain poikia, viimeisinä vuosina 1990-luvulla kuitenkin myös tyttöjä. Koulukotitoiminta päättyi 1994, jolloin samoissa tiloissa aloitti toimintansa Laukaan avovankila, Laukaan vankila.[2][3]

Koulukotiin sijoitettiin niitä, jotka pinnasivat koulusta, tekivät varkauksia tai käyttivät päihteitä. Vanhempien alkoholin käyttö, laiminlyönnit, yksinhuoltajuus ja köyhyys olivat myös koulukotiin joutumisen syitä.[4] Koulukotiin jouduttiin kodin, koulun ja eri laitosten kautta. Siellä järjestettiin avo-, sijais- ja jälkihuoltoa sekä koulukotiopetusta, joka sisälsi peruskouluopetuksen ja ammatillisen koulutuksen tai sen tukemisen. Lisäksi annettiin mielenterveyslaissa tarkoitettuja mielenterveyspalveluja.[5] Koulukotiin sijoitetut ovat kertoneet myöhemmin koulukodissa kokemistaan pahoinpitelyistä, eristämisestä sekä raskaasta fyysisestä työstä. Sosiaaliministeri Juha Rehula (kesk.) esitti koulukodissa sijoitettuna olleille myöhemmin Suomen valtion puolesta anteeksipyynnön.[4]

Talvisodan aikana Pernasaaressa toimi 30. sotasairaala.[6] Jatkosodan alkaessa toimintavalmiudessa oli 150 kulkutautisairaansijaa, mutta rakennusta ei käytetty sotasairaalana.[7]

Pernasaaren koulukodin silloinen päärakennus tuhoutui tulipalossa joulukuussa 1959. Palossa kuoli kaksi koulukotiin sijoitettua 16-vuotiasta poikaa. Vahingot nousivat yli 30 miljoonaan markkaan.[8]

Wolmar Schildtin syntymäkotitalo Laukaan Pernasaaressa. Talo rakennettu 1806 ja korotettu myöhemmin kaksikerroksiseksi.
Kumpula valmistui 1939. Talvi- ja jatkosodan aikaan rakennuksessa toimi 30. sotasairaala (30.SotaS). Koulukoti lakkautettiin 1994 ja perustettiin Laukaan vankila. Myöhemmin rakennuksessa on sijainnut Laukaan vankilan yhteisiä tiloja sekä asuintiloja.
  1. Baiardi, Kaisa. Lonka, Carita. Wiljanen, Enni: Laukaan Pernasaari Kulttuuriympäristöselvitys päivitetty 08/2022 8.2022. Tengbom Oy. Viitattu 5.5.2024.
  2. Arkistonmuodostaja: Pernasaaren koulukoti Vakka arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 25.9.2015. Viitattu 15.8.2015.
  3. Laukaan vankila Rikosseuraamuslaitos. Arkistoitu 25.9.2015. Viitattu 15.8.2015.
  4. a b Rinne, Mika: Entiset koulukotilapset palasivat kauhujen taloon: Suljetulla osastolla hakattiin ja pidettiin viikkoja selleissä - ”se oli hirveää” www.iltalehti.fi. Viitattu 5.5.2024.
  5. Sommar, Heidi: Koulukoti on lastenhuollon päätepysäkki yle.fi. 16.1.2012. Viitattu 5.5.2024.
  6. Jyväskylän SKp:n Piiriesikunta: Salaisia ja julkisia kirjeitä 4532:b. Sota-arkisto, Helsinki, 1939-1940.
  7. 30. SotaS, Toimintakertomus 17.6.41-15.3.43, Liite Q - Hylätyt rakennukset sekä sopivat rakennukset lähiseudulla astia.narc.fi. 15.3.1943. Viitattu 20.4.2024.
  8. Sessa, Rautalin: HS 50 vuotta sitten | Kaksi poikaa kuoli liekkeihin Pernasaaren koulukodin tuhossa Helsingin Sanomat. 28.12.2009. Viitattu 5.5.2024.