Permeabiliteetti
Permeabiliteetti (tunnus μ) on aineen magneettista käyttäytymistä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä henry per metri (1 H/m = 1 V·s/(A·m) = 1 T·m/A = kg·m·s-2·A-2 = N/A²).
Magneettivuon tiheyttä B ja magneettikentän voimakkuutta H yhdistää seuraava yhtälö, jossa on mukana myös väliaineen permeabiliteetti :
.
Suhteellinen permeabiliteetti μr on yksikötön suhdeluku, joka kertoo aineen permeabiliteetin suhteessa tyhjiön permeabiliteettiin μ0. Väliaineen permeabiliteetti voidaan lausua suhteellisen ja tyhjiön permeabiliteetin avulla yhtälöllä [1]
,
missä μ0 on tyhjiön permeabiliteetti, josta käytetään myös nimitystä magneettivakio, ja sen arvo on
- (1,256 637 062 12 ± 0,000 000 000 19)·10−6 N/A2.[2]
Aikaisemmin, kun ampeeri määriteltiin sähkövirtojen välisen magneettisen vuorovaikutuksen avulla, määritelmistä seurasi, että magneettivakio oli tarkalleen
- 4π×10−7 A/m2.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Young & Freedman: ”28.8”, University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 1089. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7 (englanniksi)
- ↑ CODATA Value: vacuum magnetic permeability physics.nist.gov. Viitattu 21.5.2019.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lindell, Ismo; Sihvola, Ari: Sähkömagneettinen kenttäteoria 1. Staattiset kentät. Helsinki: Otatieto, 2013. ISBN 978-951-672-354-2
- Voipio, Erkki: Sähkö- ja magneettikentät. (Moniste 381) Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2
- Valonnopeus
- Newtonin gravitaatiovakio
- Tyhjiön permeabiliteetti
- Tyhjiön permittiivisyys
- Planckin vakio
- Diracin vakio
- Alkeisvaraus
- Hienorakennevakio
- Rydbergin vakio
- Bohrin säde
- Bohrin magnetoni
- Ydinmagnetoni
- Avogadron vakio
- Atomimassayksikkö
- Ideaalikaasun moolitilavuus
- Moolinen kaasuvakio
- Boltzmannin vakio
- Faradayn vakio
- Stefanin-Boltzmannin vakio
- Wienin siirtymälain vakio
- Elektronin lepomassa
- Protonin lepomassa
- Neutronin lepomassa
- Alfahiukkasen lepomassa