Perätön lausuma tuomioistuimessa
Perätön lausuma tuomioistuimessa tarkoittaa väärien tietojen antamista tai oikeiden tietojen salaamista ilman laillista syytä tuomioistuimessa. Rikokseksi katsottavan teon rangaistavuudella pyritään turvaamaan totuuden esilletulo oikeudenkäytössä. Suomen rikoslaissa asiaa koskevat säännökset on jaoteltu sen mukaan, tapahtuuko perätön lausuma tuomioistuimessa vai jossakin muussa viranomaismenettelyssä (perätön lausuma viranomaismenettelyssä).[1] Rangaistus perättömästä lausumasta tuomioistuimessa on enintään kolme vuotta vankeutta.[2]
Tässä rikoslain säännöksessä (rikoslain 15 luvun 1 pykälä eli RL 15:1) tarkoitetun teon tekopaikan tulee olla tuomioistuin, joka voi olla yleinen tuomioistuin, erityistuomioistuin, hallintotuomioistuin, Kansainvälinen rikostuomioistuin (RL 15:12a) tai eräät muut ulkomaiset tuomioistuimet (RL 15:12). Tässä pykälässä tarkoitetuksi tuomioistuimeksi ei katsota välimiesoikeuksia. Toisaalta välimiehet voivat pyytää yleistä tuomioistuinta kuulustelemaan todistajaa, asiantuntijaa tai asianosaista. Tällöin annettu perätön lausuma on tässä pykälässä tarkoitettu perätön lausuma tuomioistuimessa.[1]
Tähän tekoon voi syyllistyä todistaja, asiantuntija, totuusvakuutuksen nojalla kuultava asianosainen ja eräät muut henkilöt. Tuomioistuimessa voidaan valan tai vakuutuksen nojalla kuulla esimerkiksi konkurssivelallista, konkurssiin asetetun kuolinpesän osakasta tai meriselityksen antajaa. Rikosasiassa syytetty ei voi syyllistyä perättömään lausumaan. Hänkään ei kuitenkaan saa antaa viranomaiselle henkilöllisyydestään vääriä tai harhaanjohtavia tietoja eikä vääristellä maksukykyään antaessaan tietoja sakotusta varten (sakkovilppi).[1]
Todistaja syyllistyy perättömään lausumaan esimerkiksi silloin, kun hän kertoo tuomioistuimessa nähneensä rikoksen tapahtuneen, vaikka hän todellisuudessa on vain kuullut tapahtumasta. Perättömän lausuman tunnusmerkistön täyttää myös liioittelu tai yhdenkin totuudenvastaisen seikan lisääminen muuten totuudessa pysyvään kertomukseen. Totuudesta poikkeamisen vähäinen merkitys oikeudenkäynnin kannalta voi toisaalta olla rangaistusta vähentävä asia.[1]
Perättömään lausumaan syyllistyy myös, jos tuomioistuimessa salaa oikeita tietoja ilman laillista syytä. Tällöin ei edellytetä, että oikeudessa nimenomaan kysytään jotakin seikkaa. Salaamisen tahallisuutta arvioitaessa kysymättä jättämisellä voi olla vaikutusta, koska perättömältä lausumalta edellytetään aina tahallisuutta. Oikeuden puheenjohtajan tehtäviin kuuluu muistuttaa kuultavia heidän velvollisuudestaan pysyä totuudessa ja heidän mahdollisesta oikeudesta kieltäytyä lausuman antamisesta.[1]
Vuonna 2003 tuli voimaan säännös todistajan ja muidenkin henkilöiden kuulemisesta oikeudessa videoyhteyden välityksellä. Tällaisessa etäkuulustelussa henkilön oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin tuomioistuimessa läsnä olevalla henkilöllä eli häneen sovelletaan myös säännöksiä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa.[3][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Majanen, Martti: Rikokset oikeudenkäyttöä vastaan. Teoksessa Lappi-Seppälä, Tapio et al.: Rikosoikeus. Helsinki. WSOYpro 2009, ISBN 978-951-0-33997-8, s. 324–328.
- ↑ Rikoslain 15 luvun 1 pykälä. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34a pykälä. (Arkistoitu – Internet Archive)