Pentti Rautajärvi
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Pentti Rautajärvi | |
|---|---|
| Luoja(t) | Väinö Linna |
| Ensi- esiintyminen |
Täällä Pohjantähden alla -romaanit |
| Henkilötiedot | |
| Sukupuoli | mies |
| Asuinpaikka | Pentinkulma |
| Suhteet | |
| Puoliso(t) | Eila Rautajärvi |
Pentti Rautajärvi on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa esiintyvä kuvitteellinen kansakoulunopettaja. Hän on suojeluskuntalainen henkeen ja vereen, hänellä on suuri perhe. Hän osallistuu talvisotaan Pentinkulman joukkojen upseerina. Opettajana hän on ankara ja saarnaa usein vapaussodasta ja sen valkoisista voittajista.
Taustaltaan Rautajärvi on hämäläinen ja ratsutilan omistajan nuorin poika. Kuitenkin hän sanoo häpeävänsä hämäläisyyttään, koska Häme oli sisällissodan aikana ollut punakaartin vahvimpia tukialueita, ja pitävänsä pohjalaisia ”Suomen kansan ytimenä”. Hänen vaimonsa Eilan isä on ollut nimismies, jonka punaiset olivat murhanneet sisällissodan aikana.[1]
Hän esiintyy ennen sotaa poikkeuksetta pohjalaisessa perinneasussa: lapikkaissa, pussihousuissa ja jussipaidassa korostaakseen isänmaallisuuttaan. Ennen Pentinkulmalle tuloaan hän on osallistunut sisällissotaan – vaikkakin vain lähettinä – ja Aunuksen retkeen. Rautajärvi pitää sotilaskasvatuksen puuttumista kansakoulun opetussuunnitelmasta suurena puutteena ja pyrkii korvaamaan sen marssittamalla lapsia tahdissa voimistelutunneilla. Lukutunnilla luetaan Topeliuksen Maamme-kirjaa, ja Vilho Koskela jää laiskanläksylle, koska hän ei osaa ulkoa tarinaa karhuntappaja Martti Kitusesta.[2] Myöhemmin Vilho kuitenkin menestyy erinomaisesti hiihtokilpailuissa, ja opettaja valitsee hänet Pentinkulman koulun edustajaksi pitäjän koulujenvälisiin hiihtokilpailuihin, jotka Vilho niin ikään voittaa.[3]
Hän piirtelee karttaansa haaveellisia rajoja pitkin Venäjää ja pyrkii kasvattamaan perheensä mahdollisimman suureksi, koska Suur-Suomeen tarvitaan paljon kansalaisia.
Hän ihannoi sotaa ja riitelee niin Kivivuoren Oton kuin Siukolankin kanssa poliittisista näkemyksistä. Hän saakin ”päälahtarin” liikanimen Siukolalta. Eräskin tietyömies sanoo, että teki pahaa olla moisen lähellä, ihan kuin olisi paljain jaloin astunut kyykäärmeen viereen, kun Rautajärvi jakoi lentolehtisiä hernekeittopadan ääressä työttömyystyömaalla. Hernekeitto kelpaa, mutta Rautajärven jakamat lentolehtiset päätyvät käymäläpaperiksi.
Lapuanliikkeen ollessa voimakkaimmillaan vuonna 1930 Rautajärvi on muiluttamassa Siukolaa ja Janne Kivivuorta sahanomistaja Päkin ja Töyryn Ension kanssa. Siukola tekee pahoinpitelystään rikosilmoituksen, mutta juttu raukeaa todisteiden puutteessa.[4] Jannen muilutuksesta Rautajärvi ei joutunut oikeuteen, sillä sen esti sahanomistaja Päkki. Hän piti opettajaa lapsellisena hölöttäjänä, joka olisi ”suomalaisen talonpojan kunnian” vuoksi antanut kaikki ilmi. Se taas olisi ollut poliittisesti vähintäänkin kiusallista.[5]
Kesällä 1930 Rautajärvi osallistuu talonpoikaismarssiin Töyryn kauppiaan sekä Töyryn Arvon ja Ension kanssa, ja Helsinkiin mennään Ension autolla, johon otetaan kirkonkylästä lisää väkeä.[6] Mäntsälän kapinan aikana Rautajärvi, Päkki ja ruustinna Ellen Salpakari ovat kiihkeimpiä kapinan kannattajia. Pentinkulmalta Mäntsälään lähtevät Rautajärvi, Töyryn Ensio ja Päkin poika Urpo. Kapinan kukistuttua Rautajärvi sen enempää kuin muutkaan pitäjäläiset eivät joudu oikeuteen ennakkoarmahdusten vuoksi.[7]
Lapuanliike lakkautetaan Mäntsälän kapinan jälkeen, mutta sen tilalle perustetaan Isänmaallinen kansanliike, jonka ainoa näkyvä kannattaja Pentinkulmalla on Rautajärvi. Töyryn Ensio on muuttanut taksiautoilijaksi asemankylään, ruustinna on kuollut, ja Töyryn kauppias on ikääntynyt eikä jaksa enää innostua. Rautajärvi pukeutuu mustaan paitaan ja sitoo kaulaansa sinisen solmion, kunnes ne kielletään puserolailla. Lisäksi hän perustaa pitäjään Sinimustat-järjestön alaosaston, jonka jäsenet ovat pääasiassa kirkonkylän nuorisoa, kunnes Sinimustat-järjestö lakkautetaan sen eräiden johtohenkilöiden sekaannuttua vallankaappauksen valmisteluun Virossa. Rautajärvellä on kuitenkin 1930-luvun mittaan monta rautaa tulessa, ja jopa Helsingin yliopiston suomalaistamisriita heijastuu Pentinkulmalle, kun opettaja haastaa kieliasiasta riitaa äidinkieleltään ruotsinkielisen kartanonisännän kanssa.[8] Kesällä 1939 Rautajärvi lähtee monien muiden pitäjäläisten tavoin linnoitustöihin Karjalankannakselle.[9]
Rautajärvi haavoittui talvisodassa ja rauhoittui hiukan. Kuitenkin jatkosota ajoi entiset aatteet taas vauhtiin ja sodan jälkeen hän kiusasi vanhaan tapaan Siukolaa, joka murisi:
»Ei jumaliste! Mitä se auttaa että lahtarikaartti lopetetaan kun tommottet saa jäärä vapaaks!»
Rautajärvi opettaa lapsia loppuun asti, nyt pukeutuneena vanhaan asetakkiin, josta on leikattu olkaimet irti, osoittaakseen, että ”mieheltä voidaan viedä lupa puhua vapaasti, olkaimet takista ja kivääri seinältä mutta kunniaa ei”.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla. WS Bookwell Oy, 2003. ISBN 951-01288-9-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Linna: Täällä Pohjantähden alla 1-2-3,, s. 791–793.
- ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 794.
- ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 810.
- ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 860–861.
- ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 865–867.
- ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 854.
- ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 911–917.
- ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 924.
- ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 943.