Pentti Laamanen
Pentti Laamanen | |
---|---|
Eversti Pentti Laamanen |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. joulukuuta 1927 Mikkeli |
Kuollut | 20. elokuuta 2012 (84 vuotta) Helsinki |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) | Suomi |
Palvelusvuodet | 1948 – 1986 |
Komentajuudet |
Turun sotilaspiiri (1978–1983) Länsi-Uudenmaan sotilaspiiri (1984-1986) |
Taistelut ja sodat | talvisota, jatkosota |
Sotilasarvo | eversti |
Kunniamerkit |
SVR K komentajamerkki SL K komentajamerkki St. Olavs Orden komentajamerkki YK-mitali (2x) |
Kauko Pentti Ilmari Laamanen (24. joulukuuta 1927 Mikkeli – 20. elokuuta 2012 Helsinki)[1] oli suomalainen yleisesikuntaupseeri ja eräs suomalaisen rauhanturvatoiminnan pioneereista. Sotilasarvoltaan hän oli eversti. Sotilasuransa ohella hän toimi Upseeriliiton, Suomen Sinibarettiliiton sekä muiden YK- ja veteraanijärjestöjen puheenjohtajana.
Pentti Laamasen vanhemmat olivat sanomalehdentoimittaja Väinö Selim Johannes Laamanen ja Aleksandra (Sanni) o.s. Innola. Laamasen puoliso vuodesta 1955 lähtien Kyllikki Irene Piispanen. Pariskunnalla on kolme lasta, joista tytär Anu Laamanen on diplomaatti. Laamanen kirjoitti ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokalta vuonna 1946 ja opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1947–1948.
Sotilasura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pentti Laamasen uran sotilaana voidaan katsoa alkaneen maaliskuussa 1939, kun hän liittyi Heinolan Sotilaspoikiin. Nuoresta iästään huolimatta hän toimi talvisodassa Heinolan VSS-keskuksen lähettinä ja jatkosodassa IT-Rykmentti 3:n IT-konekiväärijoukkuessa.
Varusmiespalveluksensa Laamanen suoritti Panssarivaunupataljoonassa 1946-1947. Sen jälkeen hän opiskeli Maasotakoulun 32. kadettikurssilla vuosina 1948-1950 ollen kadettikersantti ja valmistuen kurssin priimuksena[2]. 1950-luvulla Laamanen palveli muun muassa Jääkäripataljoona 4:ssä, Kevyessä Prikaatissa, komppanianpäällikkönä ja pataljoonan koulutusupseerina Panssarirykmentissä sekä opetusupseerina ja linjanjohtajana Panssarikoulussa. Kenttätykistön kapteenikurssin hän suoritti vuosina 1956–1957. Vuonna 1958 Laamanen toimi kapteenin arvolla YK:n sotilastarkkailijana Libanonissa (UNOGIL).
Vuosina 1959–1961 Laamanen opiskeli Sotakorkeakoulun Maasotalinjalla valmistuen yleisesikuntaupseeriksi. Sen jälkeen hän palveli Pääesikunnan tarkastusosastolla ja puolustusministeriön sotatalousosastolla. Majurina Pentti Laamanen suoritti ensimmäisenä suomalaisupseerina Yhdysvaltain asevoimien Command and General Staff College -kurssin vuosina 1964–1965. Palattuaan Yhdysvalloista hän toimi toimistoesiupseerina Pääesikunnan koulutusosastossa vuoteen 1969. Everstiluutnantina hänet nimitettiin sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamieheksi Suomen Oslon ja Kööpenhaminan suurlähetystöihin vuosiksi 1969–1972. Kotimaahan palattuaan Laamanen toimi Pääesikunnan yhteysupseerina ulkoasiainministeriössä 1972–1974. Yhteysupseerin virassa Laamanen osallistui sotilasasiantuntijana Suomen ETYK-valtuuskuntaan Genevessä. Vuonna 1974 Pentti Laamanen ylennettiin everstiksi ja hän toimi puolustusneuvoston yleissihteerinä vuoteen 1978. Vuosina 1978–1983 Laamanen oli Turun sotilaspiirin päällikkö ja 1983–1984 YK:n UNDOF-rauhanturvaoperaation varakomentaja ja esikuntapäällikkö Golanilla. YK-tehtävistä palattuaan Laamanen toimi Länsi-Uudenmaan sotilaspiirin päällikkönä vuodesta 1984 vuoteen 1986.[3]
Tehtäviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]YK- ja rauhanturvatehtäviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- YK:n sotilastarkkailijana Libanonissa 1958 (UNOGIL)
- YK:n pohjoismaisen esikunta- ja sotilastarkkailijakurssin opettaja Ruotsissa 1968 ja 1969 (UNSOMOC)
- Sotilastarkkailijakurssin johtaja Niinisalossa 1968 (II UNSOMOC)
- Pohjoismaisten YK-veteraaniliittojen presidentti 1973-1975 ja 1982-1983
- Suomen valtuuskunnan jäsen YK:n yleiskokouksessa 1974 ja 1975
- UNDOF -rauhanturvaoperaation varakomentaja ja esikuntapäällikkö Golanilla 1983-1984
- Sinibarettiliiton puheenjohtaja 1986-1993
- YK:n vaalitarkkailija Namibiassa 1989 ja Etelä-Afrikassa 1994
- Suomen Rauhanturvaajaliiton kunniajäsen
Muita tehtäviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oslon sotilasasiamiesyhdistyksen varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja 1970-1972
- Valtioneuvoston pommikomitean jäsen 1973
- Suomen edustaja Punaisen Ristin konferenssissa Teheranissa 1973
- Aseidenriisuntaneuvottelukunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1975-1984
- ETYK-toimikunnan jäsen 1974-1984
- Upseeriliiton puheenjohtaja 1976-1979
- Keski-Helsingin Sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja 1990-1999
- Herttoniemen Rotaryklubin presidentti 1990-1991
- Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja 1999-2009
- Toimittanut ekonomi Bengt Fagerlundin kanssa kirjan Mannerheim-ristin ritarit - miehet ja aseet (2000)
- Viron Suomen poikien kunniajäsen
Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pentti Laamanen Helsingin Sanomat. 15.9.2012. Viitattu 10.4.2017.
- ↑ Kadettikurssien priimukset, kadettivääpelit ja kunniamiekan saaneet Kadettikunta r.y.. Viitattu 11.4.2017.
- ↑ Kadettiupseerit 1920–1985, s. 415. Kajaani: Kadettikunta r.y. & Upseeriliitto r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7