Pensastimali
| Pensastimali | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Pyrstötimalit Leiotrichidae |
| Suku: | Vaaleapensastimalit Argya |
| Laji: | caudata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Argya caudata |
|
| Synonyymit | |
|
Turdoides caudata |
|
| Katso myös | |
Pensastimali (Argya caudata) on yleinen pyrstötimalien heimoon kuuluva intialainen varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on noin 23 cm, siipien kärkiväli 22,5–25 cm ja paino 32–48 g. Pensastimali on kooltaan punakylkirastaan luokkaa, ja sillä on pitkä pyrstö, joka usein sojottaa pystyssä. Höyhenpuku on ruskea, päältä tummempi. Selkäpuolella on tummia raitoja. Nokka on hieman alaspäin kaareva, ja koivet ovat voimakkaat. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuori lintu on kauttaaltaan hieman vaaleampi kuin vanha. Laji muistuttaa suuresti persiantimalia mutta on hieman kookkaampi.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pensastimali elää laajalla alueella Intian niemimaalla ja siitä länteen Irakiin saakka. Sen elinympäristön laajuus on 1–10 miljoonaa neliökilometriä. Laji on paikkalintu, eikä sitä ole tavattu Suomessa.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pensastimalit asuvat kuivien maiden metsiköissä ja pensaikoissa, vuorenrinteillä aina 2 100 metrin korkeudelle asti. Niitä tavataan myös puutarhoissa, palmu- ja sitruskasvi-istutuksilla sekä monenlaisissa tiheiköissä.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pensastimalit ovat yksiavioisia. Ne voivat pesiä ryhminä, jolloin parien reviirit ovat pienempiä kuin yksin pesivien parien reviirit. Ne rakentavat pesänsä matalalle pensaaseen, yleensä tamariskiin noin 1,35 metriä korkealle. Pesä on oksien varaan korsista ja ohuista risuista rakennettu syvä kuppi. Naaras munii kolmesta viiteen (keskimäärin 4,3) turkoosinväristä munaa, joita molemmat emot hautovat yhteensä 13–14 päivää. Molemmat puolisot hoitavat poikasia, ja usein ne saavat apureiksi pesimättömiä lintuja tai parin varttuneita edellisen pesyeen poikasia. Poikaset jättävät pesän lentokyvyttöminä keskimäärin 11,7 päivän ikäisinä. Pesyeitä voi olla kaksi kesän aikana. Pesimäajan ulkopuolella pensastimalit liikkuvat pienissä, tavallisesti kuuden seitsemän yksilön parvissa, joissa on sekä vanhoja että nuoria lintuja.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pensastimali on kaikkiruokainen. Se syö sekä hyönteisiä ja hämähäkkejä että marjoja, siemeniä ja hedelmiä. Se etsii ruokansa yleisimmin maasta. Se saattaa ryöstää munia pienempien lintujen pesistä. Yleisimmin poikasille syötetään heinäsirkkoja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perrins, C. M. (toim.) 1993: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. VII, Flycatchers to Shrikes. - Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857510-6
- Animal Photo Album (kuva) (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Argya caudata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.2.2014. (englanniksi)