Pensasleppä
| Pensasleppä | |
|---|---|
 Euroopanpensasleppä Alnus alnobetula subsp. alnobetula. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kladi: | Putkilokasvit |
| Kladi: | Siemenkasvit |
| Kladi: | Koppisiemeniset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Fagales |
| Heimo: | Koivukasvit |
| Suku: | Lepät Alnus |
| Laji: | alnobetula |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Pensasleppä (Alnus alnobetula) on pensasmainen leppälaji, joka esiintyy laajasti pohjoisen puoliskon lauhkealla ja boreaalisella vyöhykkeellä.
Pensasleppä kasvaa 0,5–2 metriä korkeaksi. Sen kuori on harmaa tai ruskea ja sileä. Lehtilapa on tavallisesti 1–5 cm pitkä, ehyt, soikea ja lyhyesti suippokärkinen. Lehti on väriltään päältä tummanvihreä ja alta kirkkaanvihreä. Lehtilaita on sahahampainen tai heikosti toissahainen. Pensasleppä kukkii kesäkuussa.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pensasleppä kasvaa luonnonvaraisena Keski- ja Itä-Euroopassa, Venäjällä, Koillis-Kiinassa, Mongoliassa, Japanissa, Alaskassa ja osassa muita Yhdysvaltoja, Kanadassa ja Grönlannissa.[2] Laji jaetaan viiteen alalajiin: euroopanpensasleppä (subsp. alnobetula) joka esiintyy Euroopassa, subsp. crispa Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa, siperianpensasleppä (subsp. fruticosa) Venäjältä Pohjois-Amerikkaan, sitkanpensasleppä (subsp. sinuata) Itä-Aasiasta läntiseen Pohjois-Amerikkaan ja subsp. suaveolens Korsikalla.[2] Sahalininpensasleppä (Alnus maximowiczii, syn. A. alnobetula subsp. maximowiczii), joka esiintyy Koreassa, Japanissa ja Venäjän Kaukoidässä, voidaan luokitella joko lajiksi tai myös yhdeksi pensaslepän alalajeista. Pensasleppä viihtyy tuoreissa ja kosteissa keskiravinteisissa metsänreunoissa sekä puron- ja tienvarsilla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Pensasleppä (Alnus alnobetula)
- ↑ a b Plants of the World Online: Alnus alnobetula (Ehrh.) K.Koch (englanniksi) Viitattu 5.11.2021.