Pelon kasvot
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Pelon kasvot | |
---|---|
The Face of Fear | |
Alkuperäinen elokuvajuliste sanomalehdessä mainoksessa vuonna 1990. |
|
Ohjaaja | Farhad Mann |
Käsikirjoittaja | Dean Koontz |
Tuottaja | |
Säveltäjä | John Debney |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Warner Bros. Television |
Levittäjä | Warner Bros. Television |
Ensi-ilta |
|
Kesto | 96 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Pelon kasvot (The Face of Fear) on vuonna 1990 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen jännityselokuva, joka perustuu Dean Koontzin romaaniin The Face of Fear. Elokuvan on ohjannut Farhad Mann. Pääosassa esiintyvät Melissa Pam Dawber, Lee Horsley, Bob Balaban ja Kevin Conroy.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuorikiipeilijä Graham Harris (Horsley) kokee onnettomuuden vuorikiipeilyssä, minkä seurauksena hän saa korkean paikan kammon ja psyykkisen kyvyn nähdä tulevia murhia. Harris näkee sarjamurhaajan (Kevin Conroy) silmien kautta, kun tämä tappaa uhrinsa New York Cityn kadulle. Sarjamurhaaja lähtee Harrisin perään ja yllättää hänet työskentelemässä myöhään toimistossaan. Entisen vuorikiipeilijän täytyy nyt taistella pelkoaan vastaan ja paeta morsiamensa (Dawber) kanssa 40-kerroksisesta pilvenpiirtäjästä kiipeilyvaijerin avulla.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pam Dawber | … | Connie Weaver |
Lee Horsley | … | Graham Harris |
Bob Balaban | … | Ira Preduski |
Kevin Conroy | … | Frank Dwight Bollinger |
Walter Addison | … | Schiller |
William Sadler | … | Anthony Prine |
Donna Theodore | … | Edna Mowry |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video-oppaassa vuodelta 1994 Roope Lehtinen luonnehti Pelon kasvoja tylsäksi, ilman yhtään tuoretta ideaa tehdyksi elokuvaksi, jonka ohjauksessa hän kuitenkin näki ”tiettyä draivia”. Hän antoi elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lehtinen, Roope: ”Pelon kasvot”, Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0