Pelko on aseeni
| Pelko on aseeni | |
|---|---|
| Fear Is the Key | |
 |
|
| Ohjaaja | Michael Tuchner |
| Käsikirjoittaja | Robert Carrington |
| Perustuu | Alistair MacLeanin romaaniin |
| Säveltäjä | Roy Budd |
| Kuvaaja | Alex Thomson |
| Leikkaaja | Ray Lovejoy |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Levittäjä | EMI Films |
| Kesto | 103 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Pelko on aseeni (Fear Is the Key) on Michael Tuchnerin ohjaama brittiläinen toimintatrilleri vuodelta 1972. Elokuva perustuu skottikirjailija Alistair MacLeanin samannimiseen romaaniin, jonka pohjalta käsikirjoituksen laati Robert Carrington. Pääosissa näyttelevät Barry Newman, Suzy Kendall, John Vernon ja Dolph Sweet sekä Ben Kingsley ensimmäisessä ja ainoassa elokuvaroolissaan ennen Gandhia (1982).[1]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sukeltajana toimiva mies on radioyhteydessä lentomatkalla olevien vaimonsa ja lapsensa kanssa hetkellä, jolloin näiden lentokone syöksyy maahan. Mies lähtee kostoretkelle lennosta vastanneita tahoja vastaan, ottaa öljypohatan tyttären panttivangiksi ja lyöttäytyy sukeltajaksi ryhmään, joka yrittää nostaa ylös lentokoneessa olleen arvoesinerahdin. Pirullisen kostosuunnitelman toteuttamiseen menee mieheltä kolme vuotta.[2][3]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The New York Timesin Roger Greenspunin mielestä Pelko on aseeni on suhteellisen toimiva toimintaelokuva, jota tähdittää edellisvuoden elokuvasta Nasta laudassa suosioon noussut Barry Newman ja johon Louisianan osavaltion suomaisemat tuovat oman lisänsä[4]. Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano antaa elokuvalle kolme tähteä viidestä ja kirjoittaa, ettei vauhdista ainakaan ole pulaa tässä epätasaisessa elokuvassa.[1] Helsingin Sanomien aikalaiskriitikko Paula Talaskivi piti elokuvaa kiintoisasti laadittuna jännärinä, jonka katsoja saa pitkään arvailla jopa salaperäisen päähenkilön todellisia aikeita[5]. Saman lehden tv-elokuvien kriitikko Mikael Fränti puolestaan tyrmäsi tuotoksen vuonna 1990. Hänen mielestään elokuva on kehnoimmista kehnoin yritelmä, jonka ”tekijöillä ei ole ollut minkäänlaista käsitystä oikeastaan mistään asiasta maan ja taivaan välillä”. Elokuvan alkuun sijoitettujen irrallisten väkivalta- ja takaa-ajokohtausten ja pitkän pohjustuksen jälkeen tarina pääsee varsinaisesti alkuun vasta puolenvälin tienoilla, jos silloinkaan.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b ”Pelko on aseeni”, Video-opas 95, WSOY 1994.
- ↑ a b Fränti, Mikael: Kosto elää veden alla Alistair MacLean -sarjan jännärissä Pelko on aseeni. Helsingin Sanomat, 19.3.1990, s. 59. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Fear Is the Key Internet Archive. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Greenspun, Roger: The Screen: 'Fear Is the Key' Arrives: The Poor Man's 007 Is at the DeMille. The New York Times, 15.3.1973. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Talaskivi, Paula: Viikon elokuvia: Telottajia, rahaa, vainajia. Helsingin Sanomat, 17.3.1973, s. 40. Näköislehti (maksullinen).