Pekka Pitkänen (kommunisti)
Pekka Pitkänen (1886 – 16. syyskuuta 1921 Kuopio) oli suomalainen Kuopiossa asunut sementtityömies, jonka SKP surmautti kostoksi siitä, että hän oli toiminut Etsivän Keskuspoliisin tiedonantajana.[1][2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kommunistien toiminnassa mukana olleella Pitkäsellä oli alkoholiongelma, ja tätä hyväksikäyttäen Etsivä Keskuspoliisi onnistui värväämään hänet. Pitkänen ehti toimia EK:n tiedottajana yhdeksän kuukauden ajan, ja hänen avullaan pidätettiin useita kuopiolaisia kommunisteja. Pitkänen kuului Savon Kansa -lehteä julkaisseen yhtiön johtokuntaan, ja hän hoiti yhteyksiä SKP:n johtoon Pietarissa. Kuopiota kutsuttiin 1920-luvun alussa ”Suomen Moskovaksi”, ja paikalliset kommunistit kokoontuivat muun muassa Minna Canthin kadun varrella sijainneessa kahvila Punikissa. Pitkänen oli sekaantunut Suomussalmen etappijuttuun. Juttua hovioikeudessa käsiteltäessä oli käynyt ilmi että hän oli antanut Kuopiossa kahvila Punikissa ohjeita henkilöille jotka halusivat päästä salateitse Venäjälle. Pitkäsen tunnustusten vuoksi kommunistilehdissä oli häntä syytetty sitten provokaattoriksi ja kätyriksi.[1]
Pitkänen paljastui kun Arvo "Poika" Tuominen ja Niilo Wälläri lähetettiin Kuopioon tutkimaan miten tietoja oli päässyt vuotamaan. Pitkänen päätettiin surmata, ja teon tekijöiksi valittiin Savon Kansa-lehden toimittaja Hugo M. Ahokanta ja Tuusniemeltä kotoisin ollut Emil Räsänen. Pitkänen ammuttiin yöllä 16. syyskuuta Kuopion lähellä sijaitsevalla metsäisellä Taivaanpankolla. Ruumis kätkettiin sammalikkoon, mutta se löytyi jo parin päivän päästä, kun omaiset alkoivat etsiä Pitkästä.
Emil Räsänen pakeni heti murhan jälkeen rajan yli Pietariin, jossa häntä esiteltiin ”Taivaanpankon sankarina”. Ahokanta pidätettiin Kuopiossa, mutta hänet vapautettiin lopulta todisteiden puutteen takia, ja murha jäi lopulta selvittämättä. Tapauksesta jäi kiertämään sanonta Katso, ettet joudu Taivaanpankolle.
Vastaavanlaisia SKP:n kostomurhia olivat verhoilija Kustaa Hakkaraisen murha Espoon saaristossa lokakuussa 1926 ja Pauli Kukkosen murha Oulujoen pitäjässä loppukesällä 1932. Lisäksi Heikki Haukkalan surmaa tammikuussa 1927 Keuruulla ja Toivo Einari Peltosen surmaa juhannuksena 1933 Tuusulassa on epäilty tällaisiksi kostomurhiksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kononen, Seppo: Kun viina Suomen pelasti. (Mielipidekirjoitus) Savon Sanomat. 14.2.2010. Arkistoitu 29.4.2013.
- Krekola, Joni: ”’Kauhea joskin on puhdistustyömme...’ Skp ja vakivalta”, Ruumiita ja mustelmia: Näkökulmia väkivallan historiaan s. 138–140. ISBN 951-98296-7-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunistien toimenpanema kostomurhako? Iltalehti, 29.9.1921, nro 225, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.4.2018.
- ↑ Pekka Pitkäsen murha: Aijotaanko syy työntää kommunistien niskoille? Savon Kansa, 30.9.1921, nro 10, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.4.2018.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keskisarja, Teemu: Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorista. Atena 2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Punaisen örinän maa. Tarinoita suomalaisesta terrorismista. Ylen Elävä arkisto.