Pekka Pöllä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pekka Pöllä (10. elokuuta 1940 Inkeri22. maaliskuuta 1989) oli Karjalan tasavallassa asunut suomen kielellä kirjoittanut toimittaja, kääntäjä ja runoilija.

Pöllä syntyi Poritsan kylässä Leningradin alueella. Jatkosodan aikana Pöllän perhe evakuoitiin Suomeen josta Pöllä muutti myöhemmin työnhakuun edelleen Ruotsiin. Pöllä palasi 1957 Neuvostoliittoon ja asettui asumaan Petroskoihin. Hän suoritti 1970 loppututkinnon Petroskoin yliopiston suomen kielen osastolla.

Pöllä toimi Petroskoissa ensin kirjanpainajana Anohinin kirjapainossa ja sitten puuseppänä. Tämän jälkeen hän oli toimittajana Neuvosto-Karjala-lehdessä, Suomalaisessa draamateatterissa, Progress-kustantamon suomenkielisessä toimituksessa ja Punalippu-lehdessä. Pöllän ensimmäinen runo julkaistiin Punalippu-lehdessä 1958 ja hän kirjoitti lehteen runoja ja artikkeleita Petroskoin kulttuuritapahtumista käyttäen salanimeä M. Kuisma. Pöllä oli Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1983.

Vuodesta 1984 alkaen Pöllä keskittyi suomalais-ugrilaisten kansojen synty- ja varhaisvaiheiden selvittelyyn käyttäen pohjana omia nimistötieteellisiä havaintojaan.

  • Kutsumus; kirj. Viktor Valjakka, Hellä Hellman, Toivo Ahava ja Pekka Pöllä; toim. Taisto Summanen; taiteilija Aleksei Akimov. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1969
  • Tientekijät: runoja. Karjala, Petroskoi 1973
  • Ilmarinen: runoelmia: uusia runoja. Karjala, Petroskoi 1978
  • Satuja noutamaan: tarinoita, pikku kertomuksia. Karjala, Petroskoi 1980
  • Joukamoinen: Kalevala-runoja: Joukamoinen, Väinämöisen lähtö. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1981
  • Kullervo; Sampso Pellervoinen: Kalevala-runoja. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1984
  • Matjaksen onni: pienoisromaani ja novelleja. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1986