Peipsin alanko

Peipsin alanko (vir. Peipsi madalik, Peipsi-äärne madalik, Peipsi rannikumadalik) on maisemalaue, joka on Peipsijärven pohjoisosan länsirannikolla Emajoen joensuun ympäristössä, pohjoisosan eteläisillä saarilla ja sen kaakkois- ja itäpuolella sijaitseva tasainen, herkästi tulviva ja siksi soistunut kosteikkoalue. Se on toisaalta vironkielinen nimitys yhdelle Viron maisema-alueelle ja toisaalta sitä voidaan pitää Peipsijärven alavan rannikkoseudun yleisnimityksenä. Alangon pinta-ala on Viron puolella 807 neliökilometriä. Peipsijärven pinta-ala on 3 572 neliökilometriä.

Maantiede

Rajaus

Alankoa reunustaa länsipuolella Ugandin tasanko, jossa maanpinta on 40 metrin korkeudella mpy. eli noin 10 metriä Peipsijärveä korkeammalla. Alankoalueet jakautuvat Põlvamaan ja Võrumaan maakuntiin sekä aivan eteläosassa Venäjän Pihkovan alueella Petserin piiriin. Alankoalueeseen luetaan virolaisissa lähteissä myös Virolle kuuluvat Piirisaar, Salosaar ja Pisisaaret. Etelässä alue jatkuu Petserin piirin puolelle Piusa jõen ympäristöön sisältäen myös Kolpinon saaren.

Se, jatkuuko Peipsin alanko Venäjän puolella Remdan niemimaalle (vir. Rämeda poolsaar, Remda poolsaar), ei kerrota käytetyissä lähteissä . Se olisi luonteva suunta saarien jatkeeksi, mutta silloin on alangon määritelmä irroitettu virolaisista maantieteellisistä maisema-alueista ja alanko käsitetään yleismaantieteellisenä Peipsijärveen liittyvänä maisema-alueena. Remdan niemimaa on luonnoltaan samanlaista kuin Emajoen suualueen suoalue (vir. Emajõe-Suursoo). Venäjällä alueen alangosta käytetään nimitystä ”Peipsijärven rannikkoseudun matalikko” (ven. Псковско-Чудская приозерная низменность, Pskovsko-Tšudskaja priozernaja nizmennost).

Luonto

Peipsijärvi on muodostunut maaston laajaan viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneeseen painaumaan, joka on pohjaltaan tasainen ja loivapiirteinen. Vaikka järvi on leveä ja pitkä, ei sen syvimmät kohdat yllä 15 metriin kuin muutamassa kohdassa ja järven keskisyvyys on noin 8 metriä. Maapinnan muoto on loivapiirteinen myös rannoilla, sillä järveä kiertää soiden valtaama matala rantavyöhyke, joka ei kohoa järvestä metriä korkeammalle. Järven pohjoispuolella sitä kutsutaan Alutagusen alangoksi. Peipsijärven vesi on yleensä noin 30 metriä mpy., mutta vedenpinta vaihtelee vuosittain -0,5 metristä +1,0 metriin. Korkeanveden aikana vesi tulvii matalikoille peittäen tai kosteuttaen ne järven vedellä. Silloin järven pinta-alakin kasvaa väliaikaisesti suuresti. Viron puolella veden alle jää 180 neliökilometriä ja Venäjän puolella 130 neliökilometriä.