Peilitön järjestelmäkamera
Peilitön järjestelmäkamera on vaihdettavilla objektiiveilla varustettu järjestelmäkameraluokka, jossa etsimeen tuleva kuva muodostetaan sähköisesti valokuvan muodostavalta kennolta tulevasta kuvasignaalista. Ero yleisimpään järjestelmäkameraluokkaan, yksisilmäisiin peiliheijastuskameroihin, on siis objektiivin ja kennon (filmin) välissä olevan peilin puuttuminen. Peili on aikaisemmin katsottu välttämättömäksi yksinkertaisen mutta hyvälaatuisen etsimen toteuttamisessa. Peili ohjaa objektiivin luoman kuvan kennon sijasta etsimelle ennen valokuvan ottamista. Valokuvaa ottaessaan kamera ensin kääntää peiliä siten, että objektiivin luoma kuva voi projisoitua kennolle sulkimen avauduttua. Täten objektiivin luoma kuva ei näy etsimessä sulkimen ollessa auki valotusta varten. Valotuksen päätyttyä peili kääntyy takaisin alkuperäiseen asentoonsa.
Peilittömissä järjestelmäkameroissa etsin toteutetaan sähköisesti lukemalla kuva kennolta ja näyttämällä se etsimen näyttöelementillä (ja kameran takapuolella olevalla nestekidenäytöllä). Tämän vuoksi etsimen kuvarajaus vastaa tyypillisesti tallennetun kuvan rajausta. Tässä suhteessa edullisimmatkin peilittömät järjestelmäkamerat saavuttavat saman kuin kalleimmat yksisilmäiset peiliheijastuskamerat. Vanhempi kameratyyppi, mittaetsinkamera, jossa myöskään ei ole peiliä, käyttää erillistä pienempää pääobjektiivista riippumatonta objektiivia etsintä varten. Vaihdettavaobjektiivisissa mittaetsinkameroissa ei tästä syystä juurikaan käytetä esimerkiksi teleobjektiiveja, koska niiden mielekäs käyttäminen edellyttäisi erillisen pitkäpolttovälisen etsinobjektiivin käyttöä.
Peilin puuttuminen johtaa useisiin eroihin yksisilmäisiin peiliheijastuskameroihin nähden.
- Kennon ja objektiivin väli voi olla huomattavasti pienempi, koska niiden väliin ei tarvitse jäädä tilaa suhteellisen kookkaalle peilille. Tämän vuoksi peilittömissä kamerajärjestelmissä voivat laajakulma- ja normaaliobjektiivit olla huomattavasti pienempiä. Tätä on käytetty hyväksi esim. Micro Four Thirds -järjestelmässä, jossa objektiivin kiinnityksen ja kennon välinen etäisyys on 20 mm. Aiemmassa, muuten vastaavassa Four Thirds -järjestelmässä sama etäisyys on 38,67 mm, ja useimmissa alun perin 35 mm:n filmiin perustuvissa järjestelmissä, esim. Nikonin ja Canonin nykyisissä kameroissa, se on yli 40 mm.
- Video-ominaisuuksilla varustetuissa peilittömissä järjestelmäkameroissa videokuva näkyy etsimessä tallennuksen aikana. Peiliä käyttävissä kameroissa etsin pimenee, koska peili on käännetty asentoon, jossa se ei pysty heijastamaan kuvaa etsimeen. Vanhemmissa kyseisissä kameroissa ei myöskään automaattitarkennus toimi videotallennuksen aikana, koska tarkennusjärjestelmän sensorit saavat valon samaten peilin kautta. Uudemmat kamerat käyttävät samaa tekniikkaa videokuvauksessa kuin peilittömät kamerat.
- Kuvaa otettaessa kamera tärähtää vähemmän, vain sulkimen ja kuvaajan toiminnan vuoksi, koska peili puuttuu.
- Peilitön rakenne on helpompi ja edullisempi valmistaa.
Osa peilittömyyden eduista voidaan saavuttaa puoliläpäisevällä peilillä, jonka ei tarvitse liikkua kuvaa otettaessa. Tämä kuitenkin vähentää kennolle tulevan valon määrää, mikä pidentää valotusaikoja tai huonontaa kuvanlaatua. Käytännössä ratkaisusta on luovuttu.
Jotkut valokuvaajat pitävät perinteistä etsintä parempana siksi, että optisessa etsimessä kuva on laadukkaampi eikä etsimessä ole lainkaan viivettä. Nämä optisen etsimen edut ovat kuitenkin olleet nopeasti vähenemässä elektroniikan kehittymisen vuoksi. Optisen etsimen näkyvin ongelma on sen himmeys etenkin valovoimaltaan vähäisten objektiivien kohdalla sekä pimeässä. Elektronisten etsimien kuvaan on myös käytännöllisempää ja joustavampaa liittää monenlaista valokuvaukseen liittyvää informaatiota, kuten valotukset tiedot ja kirkkaushistogrammi.
Peilittömät kamerajärjestelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Olympus ja Panasonic esittelivät vuonna 2008 ensimmäisen nykyaikaisen peilittömän Micro Four Thirds -järjestelmän, jonka suosion myötä myös muut merkittävät valmistajat ovat siirtymässä tai siirtyneet peilittömään teknologiaan. Tämän jälkeen merkittäviä järjestelmiä ovat esitelleet Sony, Fuji ja Samsung. Perinteisistä järjestelmäkameravalmistajista Canon ja Nikon ovat esitelleet omat peilittömät järjestelmänsä sangen myöhään ja välttäen kilpailemasta omien yksisilmäisten peiliheijastuskamerajärjestelmiensä kanssa, eikä näille ole vielä tarjolla kattavaa objektiivivalikoimaa.
- Canon EOS M
- Canon EOS R ja Canon EOS RP
- Fujifilm XF
- Leica M
- Leica T
- Olympus ja Panasonic Micro Four Thirds
- Nikon Z
- Nikon 1
- Pentax K-01
- Pentax Q
- Ricoh GXR
- Sony A (NEX)
- Samsung NX