Pehr Hilleström
| Pehr Hilleström | |
|---|---|
 Omakuva |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1732 Väddö, Roslagen, Ruotsi |
| Kuollut | 13. elokuuta 1816 Tukholma, Ruotsi |
Pehr Hilleström (1732 Väddö, Roslagen, Ruotsi – 13. elokuuta 1816 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen taidemaalari ja kutoja, Taideakatemian koulun professori vuodesta 1794 ja johtaja vuodesta 1810. Jo nuorena hän oli Ruotsin merkittävimpiä gobeliininkutojia mutta siirtyi sitten taidemaalariksi. Hänet tunnetaan erityisesti aikansa arkielämän kuvauksista. Hän maalasi palvelusväkeä työssä, yläluokkaa hienoissa saleissa, tavallisia ihmisiä mökeissään ja kuvia tehdasympäristöistä. Niiden ansiosta häntä pidetään kustavilaisen ajan merkittävimpänä kuvaajana.
Pehr Hilleström on taidemaalari Carl Petter Hilleströmin isä, ja hänen jälkeläisensä on myös kirjailija ja museoalalla toiminut Gustaf Hilleström.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hilleströmin syntymäpäivä oli todennäköisesti 18. marraskuuta 1732 (NF:n mukaan 1733)[1]. Hänen lapsuuden kasvuympäristönsä oli köyhää Väddön pappilassa sedän luona, joka oli siellä kirkkoherrana. Taloon, jossa Pehr Hilleström syntyi, voi nykyisin käydä tutustumassa Turistgården Hagassa Älmstassa. Hänen isänsä oli sotilas, ja hän oli vanhin 12 lapsesta. Isä jäi 1719 venäläisten vangiksi mutta pääsi 1723 palaamaan Ruotsiin ja meni turvaan veljensä luokse Väddöhön.
Vuonna 1743 Hilleströmin perhe muutti Roslagenista Tukholmaan, jossa kymmenvuotias Pehr meni tapetti- ja maisemamaalari Johan Philip Kornin (1727–1796) oppilaaksi[1] ja vuosiksi 1744–1747 myös saksalaissyntyisen viuhkamaalarin Christian Fehmerin oppilaaksi. Sen lisäksi hän sai opetusta myös kuninkaallisessa piirustusakatemiassa (Taideakatemia), jossa opettivat Guillaume Thomas Taraval (1701–1750) ja Jean Eric Rehn (1717–1793)[1].
Carl Hårlemanin neuvosta Hilleström pantiin 1745 Pierre Louis Durun (k. 1753) oppilaaksi[2]. Duru oli haute lisse -kutoja, ja hänet oli kutsuttu Ruotsiin valmistamaan tekstiilikoristeita Tukholman linnaan[1]. Ajatus oli että Hilleström koulutettaisiin Durun apulaiseksi. Hilleström esitteli 1749 ensimmäisen opinnäytteensä, joka esitettiin lähetystölle, joka piti siitä niin paljon, että hän sai 180 kuparitaalarin palkkion.
Kun Duru kuoli 1753, Hilleström teki valmiiksi kuninkaallista vastaanottohuonetta varten aloitetun valtaistuimen katoksen kapan. Hän oli niin taitava, ettei hänen ja opettajan työn välillä juuri ollut eroa. Palkkio oli vaatimaton, mutta vuoden 1756 valtiopäivillä hänelle määrättiin sama vuosipalkka kuin Durulle, ja hän sai Hårlemanin kudotun muotokuvan tilauksen, joka tehtiin haute lisse -kangaspuilla.[1]
Vuosina 1757–1758 Hilleström kävi pitkällä ja aikakauden taiteilijoille poikkeuksellisella opintomatkalla ulkomailla. Matka kulki Pariisiin, Belgiaan, Hollantiin, ja tavoitteena oli lisäopintojen saaminen gobeliinitekniikassa. Pariisissa Hilleströmille tarjoutui opiskelumahdollisuus maalausopintoihin François Boucherin ateljeessa, mutta suurimmat vaikutteet sieltä hän sai laatukuva- ja asetelmamaalari Jean-Baptiste-Siméon Chardinilta, joka opetti häntä Ranskan taideakatemiassa.[1] Matka oli käänteentekevä siinä mielessä, että hän halusi sen jälkeen keskittyä maalaamiseen.[3] Palattuaan Tukholmaan hän jatkoi kuitenkin tapettien, mattojen, tuolinpäällysten ja muun sellaisen tekemistä hoville. Mutta vähitellen hovin tarpeet oli täytetty ja Hilleström jatkoi maalausopintoja.[1]
Menestystä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän avioitui 1759, jolloin hän oli 27-vuotias, 22-vuotiaan Ulrica Loden (1737–1779) kanssa,[3] ja he asettuivat asumaan pieneen asuntoon Tukholman Pelikangränd 5:een, jossa oli kutomo.
Kun Kustaa III 1773 organisoi uudelleen Taideakatemian, Hilleströmistä tuli hautelisse-kutojana sen jäsen, joskin hän toimi silloin myös maalarina.[1] Valtakautensa jälkipuolella kuningas tilasi häneltä maalauksia, ja yläluokan taiteenystävät noudattivat hänen esimerkkiään. Hilleströmistä tuli suosittu taiteilija, ja hänen oli vaikea tyydyttää sitä kysyntää, jota hänen pienet, miellyttävät laatukuvansa synnyttivät.[1]
Maalariakatemia nimitti hänet 1794 piirustuksen professoriksi, ja siinä tehtävässä hänellä oli paljon oppilaita. Vuonna 1805 hän sai Taideakatemian oppilaitoksen rehtorin tehtävän, ja 1810 hänestä tuli Louis Masreliez'n seuraaja sen johtajana. Silloin hän oli jo kuitenkin niin vanha, että hänen panoksensa oppilaitoksen hyväksi jäi vähäiseksi.[1]
Työ
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hilleström kokeili lähes kaikenlaista maalausta, mutta hänen varsinaisia vahvuuksiaan olivat laatukuvat ja ryhmämuotokuvat. 1780-luvun puolivälistä alkaen hän kuvasi ahkerasti arkielämää. Maalauksissa näkyy ennustajia, lukevia naisia, ajan muotia ja sisustusta, keittiökuvia, taloustöitä, kulkukauppiaita, korttipeliseurueita ynnä muuta. Muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta maalaukset ovat pieniä. Taiteilijauransa lopulla hän käytti usein tulen luomaa valaistusta, esimerkiksi pajoja ja kodin valaistuja sisätiloja.[1]
Hän maalasi kolmekymmentä muotokuvaa, joista tunnetuin on Carl Michael Bellmanin muotokuva. Hän teki myös paljon kuvia silloisista teollisuusympäristöistä, kuten lasitehtaista, telakoista, pajoista ja kaivoksista. Hän sai kuninkaalta tehtäväksi ikuistaa turnajaisia ja oopperan ja huvilinnojen teatteriesityksiä. Vanhoilla päivillään hän alkoi tehdä myös historiamaalauksia ja uskonnollisia aiheita, mutta niiden arvostus on vähäisempää kuin hänen muiden teostensa.[1] Vuonna 1810 hän teki teoksistaan luettelon, ja silloin kävi ilmi, että hän oli tehnyt 1065 maalausta.[4]
Hilleströmin maalauksia oli esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 2014–2015 asti.[5] Serlachiuksen taidemuseoon Mänttään ostettiin Hilleströmin teoksena Lukemaan opetteleva tyttö, mutta vuonna 2015 paljastui että nimi ”Pehr Hillerström” maalauksessa on väärennös, ja oikea tekijä on Ida Silfverberg.[6]
-
Omakuva, 1771, Hilleströmin ensimmäinen tunnettu öljyvärityö. -
Piika lieden ääressä. -
Lumottu metsä, turnajaiset Drottningholmin linnan luona. -
-
Munantarkastus. -
Kaksi palvelustyttöä purolla. -
Aamutoimet -
Asetelma -
Öljymaalaus 1774 (Hedvig Elisabet Charlottan tulo Tukholmaan). -
Kuninkaan julkinen ateria Tukholman linnassa uudenvuodenpäivänä 1779. -
Juhlamarssi Tukholmassa Ruotsinsalmen taistelun voiton jälkeen 1790.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Nordisk Familjebok, viitattu 6.10.2014
- ↑ Heidelbergin yliopisto
- ↑ a b Svensk biografiskt lexikon, viitattu 6.10.2014 (Runeberg.org)
- ↑ Dokumenterat 38 (Bulletin från Statens musikbibliotek), om Hilleström och musiken av Karin Siden, viitattu 6.10.2014 s. 20
- ↑ Sinebrichoffin taidemuseo, viitattu 10.10.2014
- ↑ Anne Savin: Tutkijat löysivät väärennöksen Serlachius-museon kokoelmista Ylen uutiset. 5.10.2015. Viitattu 5.10.2015.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
