Pedro Madruga

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pedro Álvarez de Soutomaior joka tunnettiin mimellä Pedro Madruga (noin 1430 - 1486) oli galicialainen kreivi. Hän kasvatti valtaansa ja omaisuuttaan Kastilian heikon kuninkaan Henrik IVn valtakaudella (1455-1474). Suvulle kuului alkujaan Soutomaiorin linna tiluksineen, mutta Pedro sai joukon muitakin linnoituksia ja kartanoita Ulla- ja Minho-jokien välisltä alueelta Galician lounaisosassa. Samalla hän sai kahdenkymmenen seurakunnan verotusoikeuden. Vuonna 1467 kuningas myönsi hänelle oikeuden hallita Pontevedran, Vigon ja Redondelan kaupunkeja.[1]

Galician suuren Irmandiños-sodan alussa Madruga pakeni monien muiden aatelismiesten tavoin Portugaliin. Siellä hän kokosi aatelisten joukot, ja he ryhtyivät vastahyökkäykseen Irmandiños-joukkoja vastaan. Aateliset valtasivat maansa takaisin, mutta aateliston yhteenliittymä jäi lyhytikäiseksi.[1]

Pakolaisuutensa aikana Pedro meni naimisiin Teresa de Táboan kanssa. Avioliitto lujitti hänen siteitään Portugaliin. Vuosien varrella heille syntyi seitsemän lasta, Álvaro, Fernando, Cristóbal, Diego, Alfonso, Mayor ja Constanza.[1]

Henrik IV:n kuoltua Kastilian valtaistuinta tavoittelivat hänen sisarensa Isabella ja tyttärensä Johanna. Pedro Madruga oli voimakkaasti Johannan puolella, joka meni naimisiin Portugalin kuninkaan Alfonso Vn kanssa. Johannan puoli jäi valtataistelussa häviölle ja Madruga joutui kahdeksi vuodeksi vankilaan.[1]

Isabella Katolilainen ja Ferdinand Katolilainen tukivat Madrugan poikaa Alvaroa, ja Pedro Mardugan ollessa Portugalissa hänen poikansa otti Soutomaiorin suvun tilukset haltuunsa. Alvarosta tuli uudentyyppinen kuninkaalle kuuliainen kreivi. Mitä Pedro Mardugalle tapahtui vuonna 1486, on epäselvää.[1]

Galiciassa on elätelty teorioita, että Pedro Madruga olisi vaihtanut nimeään ja tullut tunnetuksi nimellä Kristoffer Kolumbus.[2]