Pavel Sinebrychoff
.jpg)
Pavel (Paul) Petrovitš Sinebrychoff (ven. Синебрюхов, Sinebrjuhov; 20. tammikuuta 1799 – 12. maaliskuuta 1883 Helsinki)[1] oli venäläissyntyinen suomalainen kauppaneuvos ja Sinebrychoffin panimon omistaja. Hän kuului Suomessa pitkään vaikuttaneeseen Sinebrychoffin sukuun.
Pavel Sinebrychoffin isä oli kauppias Peter Sinebrychoff. Pavel Sinebrychoffin veljen Nikolai Sinebrychoffin kuoltua lapsettomana vuonna 1848 Pavel ja toinen veli Ivan perivät suuren omaisuuden. Pavelille jäi Helsinkiin sijoittunut liiketoiminta. Sinebrychoff hoiti perimäänsä liiketoimintaa menestyksellä, laajentaen sitä huomattavasti. 1870-luvulla hän oli Suomen suuriruhtinaskunnan suurin veronmaksaja yksityishenkilönä ja Helsingin kaupungissa häntä enemmän veroja maksoi vain Suomen Pankki. Keisari Aleksanteri II myönsi Sinebrychoffille kauppaneuvoksen arvon vieraillessaan Helsingissä 1863. Mainittuna vuonna Sinebrychoffin liikeyrityksissä työskenteli yli 200 henkilöä. Sinebrychoff tuki Suomen ortodoksista kirkkoa eri tavoin, muun muassa lahjoittamalla varoja Helsingin ortodoksisten kirkkojen rakentamiseen.[2] Hän oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1874–1875.[1]
Pavel Sinebrychoff laajensi panimonsa tiloja Helsingin Hietalahdessa. Hänen johtajakaudellaan yrityksen liikevaihto moninkertaistui siitä huolimatta, että tuona aikana Sinebrychoffin panimo menetti monopoliasemansa Helsingissä ja sai kilpailijoita. Pavel Sinebrychoff oli vuodesta 1878 myös panimonsa naapuriin perustetun Hietalahden telakan osakas, Turpaan ruutitehtaan enemmistöosakas ja yksi Helsingin ensimmäisen liikepankin perustajista. Hän oli vuonna 1862 perustamassa Helsingin Kaisaniemeen kylpylä Villensaunaa (Wilhelmsbad) ja omisti sen kokonaan vuodesta 1870 alkaen. Hän omisti myös Espoossa Otaniemen kartanon vuodesta 1857 ja läheisen Hagalundin kartanon vuodesta 1859 alkaen. Sinebrychoff asui veljensä panimon yhteyteen Helsingin Bulevardille rakennuttamassa kivitalossa, jossa nykyään toimii Sinebrychoffin taidemuseo.[1]
Sinebrychoff meni naimisiin vasta 1850, itseään 30 vuotta nuoremman Anna Tihonoffin kanssa (1830–1904). Perheeseen syntyi kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Heistä Maria (1852–1923) avioitui lääkäri C. F. von Wahlbergin kanssa, joka toimi muun muassa lääkintöhallituksen pääjohtajana.[2] Pojat Nicolas ja Paul Sinebrychoff toimivat liikemiehinä. Pavel Sinebrychoff luovutti Sinebrychoff-panimon toimitusjohtajan tehtävät pojalleen Nicolakselle vuonna 1878.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jääskinen, Aune: Kauppaneuvos Pavel Sinebrychoff (1799–1883). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Jääskinen, Aune: ”Pavel Sinebrychoff (1799 - 1883)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 42–43. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aune Jääskinen: SINEBRYCHOFF, Paul (ruotsiksi) Biografiskt lexikon för Finland
|
