Pauli Reunamäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pauli Reunamäki vuonna 1967.

Pauli Tapani Reunamäki (24. helmikuuta 1944 Tampere – 7. marraskuuta 2003 Tampere) oli suomalainen suunnistaja. Reunamäki oli 1960-luvun huippusuunnistaja, ja hän voittikin urallaan useita juniorien ja aikuisten SM-mitaleja sekä vuonna 1966 myös Jukolan viestin. Lukuisten maaotteluiden lisäksi hän edusti Suomea kolmissa PM-kilpailuissa ja yksissä MM-kilpailuissa. Seuratasolla Reunamäki edusti koko uransa ajan Tampereen Kilpa-Veljiä.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pauli Reunamäki aloitti suunnistuksen 13-vuotiaana vuonna 1957.[1] Hän sai ensimmäisen SM-mitalinsa vuonna 1960 nuorten valtakunnallisilla suunnistuspäivillä, kun hän saavutti hopeaa 16-vuotiaiden sarjassa.[2][3] Vuonna 1961 Reunamäki suunnisti SM-pronssille 18-vuotiaiden sarjassa[4] ja oli TK-V:n nuorten viestijoukkueessa, joka ylsi hopealle jääden kolmen sekunnin päähän mestaruudesta.[3][5] Hän oli ensimmäistä kertaa TK-V:n joukkueessa myös Jukolan viestissä, missä Jouko Katteluksen ankkuriosuuden ansiosta tuloksena oli toinen sija.[3][6] Vuoden 1962 SM-kilpailuissa Reunamäki voitti 18-vuotiaiden sarjassa kultaa[7][8] ja 20-vuotiaiden yömatkalla hopeaa.[9] Nuorten SM-viestissä sijoitus oli kuudes.[10] Syyskuussa varusmiespalvelustaan suorittanut alikersantti Reunamäki voitti myös Puolustusvoimien suunnistusmestaruuden varusmiesten sarjassa.[11]

Vuosina 1963 ja 1964 Reunamäki oli Suomen paras juniorisuunnistaja: Hän voitti 20-vuotiaiden sarjassa kaikki kolme Suomen mestaruutta eli päivämatkan, yömatkan ja viestin – molempina vuosina.[3][7] Syksyllä 1963 Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa tuli nuorten sarjassa kahdeksas sija[12] ja viestistä pronssia.[13] Reunamäki voitti seitsemän SM-kultansa jatkoksi vuoden 1964 nelimaaottelun nuorten henkilökohtaisen matkan ylivoimaisesti ja oli mukana myös Suomen nuorten viestijoukkueessa, joka niin ikään suunnisti nelimaaottelun voittoon.[14] Reunamäkeä saattoikin perustellusti pitää vuonna 1964 jopa maailman parhaana juniorina.[3]

Vuosi 1965 oli Reunamäen ensimmäinen aikuisten sarjoissa. Paras SM-sijoitus oli viestijoukkueen kymmenes sija.[15] Jukolassa TK-V puolestaan hylättiin järjestäjien ja kilpailijoiden karttasekaannusten vuoksi: K-V:n ja HlS:n suunnistajat lähtivät kärjessä kuudennelle osuudelle mutta saivat käteensä viidennen osuuden kartan.[3][16][17] Lisäksi Reunamäki valittiin myös edustamaan Suomea Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin, mutta tuloksena oli 24. sija henkilökohtaisella matkalla.[18] Vuonna 1966 TK-V saavutti toukokuussa ensin viestin SM-kultaa[3][19] ja vain viikkoa myöhemmin Jukolan viestin voiton ensimmäistä kertaa seuran historiassa.[3][20] Reunamäki suunnisti molemmissa kilpailuissa ankkuriosuuden; Jukolassa voittomarginaali oli peräti 25 minuuttia. Vuoden päätteeksi TK-V voitti myös miesten Suomen cupin ensimmäistä kertaa.[3][21] Henkilökohtaisilla SM-rasteilla Reunamäki oli parhaimmillaan yömatkan seitsemäs.[22]

Vuosi 1967 oli Pauli Reunamäen suunnistusuran paras, sillä hän saavutti mitalin kaikissa kolmessa miesten henkilökohtaisessa SM-kilpailussa: kultaa normaalimatkalla, hopeaa piikkimatkalla (25 km) ja pronssia yömatkalla.[3] Hänet valittiinkin Suomen vuoden 1967 parhaaksi suunnistajaksi urheilutoimittajien vuoden urheilija -äänestyksessä joulukuussa.[3][23] Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Reunamäki jäi henkilökohtaisella matkalla yhdeksänneksi,[24] mutta viestistä Suomi sai hopeaa.[25] Vuonna 1968 Reunamäki valittiin edustamaan Suomea Linköpingin MM-kilpailuihin, joissa tuloksena oli edellisvuoden PM-kilpailujen tapaan henkilökohtaisen matkan yhdeksäs sija.[3][26] Samana vuonna KOO-VEE sijoittui hienosti Jukolan viestissä toiseksi[27] ja Tiomila-viestissä kuudenneksi,[3] mutta henkilökohtaisissa kilpailuissa Reunamäki ei enää yltänyt samankaltaisiin mainetekoihin kuin aiemmin. Vuosina 1969 ja 1971 Reunamäki saavutti KOO-VEE:n riveissä vielä toisen ja kolmannen Suomen cupin voittonsa,[3] ja henkilökohtaisella tasolla myöhempien vuosien paras saavutus oli kuudes sija vuoden 1970 SM-yörasteilla.[28]

TK-V:n Jukolan viestin voittajajoukkue 1966: Esko Rantanen, Pertti Heikkonen, Tarmo Vilén, Into Sandström, Taisto Moilanen, Reijo Kujansuu ja Pauli Reunamäki.

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jukolan viestin voitto 1966, ankkuriosuus
  • SM-kultaa normaalimatkalla 1967 ja viestissä 1966
  • SM-hopeaa pitkällä matkalla 1967
  • SM-pronssia yömatkalla 1967
  • Suomen cupin voitto 1966, 1969 ja 1971
  • PM-hopeaa viestissä 1967
  • PM-pronssia nuorten viestissä 1963
  • 7 SM-kultaa, 3 SM-hopeaa ja 1 SM-pronssi nuorten sarjoissa 1960-1964
  • Puolustusvoimien mestaruus varusmiesten sarjassa 1962

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuoden suunnistaja 1967
  • Hämeen piirin vuoden suunnistaja 1966[29] ja 1967[30]
  • Tampereen Kilpa-Veljien vuoden urheilija 1966 ja 1967[31]

Työ ja perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pauli Reunamäki työskenteli urheilu-uransa aikaan piirtäjänä metallitehdas Valmet Oy:ssä Tampereella[1] ja myöhemmin kehitysjohtajana lasiteollisuusyhtiö Tamglass Oy:ssä.[32] Hänen nimissään on useita Tamglassin patentteja lasin kuumennuksesta sen käsittelyä varten.[33] Reunamäen vanhempi veli oli jääkiekkoilija Matti Reunamäki, TK-V:n ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen kapteeni, joka on nimetty Suomen Jääkiekkoleijonaksi.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Autero, Jouko: Veljekset kuin Ilvekset (anteeksi KOO-VEET). Urheilun kuva-aitta, 11/1967, s. 12-14.
  2. ↑ Helsingin Sanomat, 26.9.1960, s. 15.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n KOO-VEE – monen lajin mestarit 1929-2004, s. 198-200. Määritä julkaisija!
  4. ↑ Helsingin Sanomat, 18.9.1961, s. 18.
  5. ↑ Helsingin Sanomat, 29.5.1961, s. 12.
  6. ↑ Jukola 1961, Jukolan Viesti – Lopputulokset results.jukola.com. Viitattu 4.7.2018.
  7. ↑ a b KOO-VEE 1929–1979, s. 220. Määritä julkaisija!
  8. ↑ Helsingin Sanomat, 1.10.1962, s. 18.
  9. ↑ Helsingin Sanomat, 27.8.1962, s. 18.
  10. ↑ Helsingin Sanomat, 21.5.1962, s. 15.
  11. ↑ Helsingin Sanomat, 8.9.1962, s. 23.
  12. ↑ Helsingin Sanomat, 29.9.1963, s. 27.
  13. ↑ Helsingin Sanomat, 30.9.1963, s. 20.
  14. ↑ Helsingin Sanomat, 28.9.1964, s. 18.
  15. ↑ Helsingin Sanomat, 29.5.1965, s. 27.
  16. ↑ Helsingin Sanomat, 8.6.1965, s. 20.
  17. ↑ Jukola 1965, Jukolan Viesti – Lopputulokset results.jukola.com. Viitattu 4.7.2018.
  18. ↑ Helsingin Sanomat, 17.10.1965, s. 26.
  19. ↑ Helsingin Sanomat, 23.5.1966, s. 16.
  20. ↑ Jukola 1966, Jukolan Viesti – Lopputulokset results.jukola.com. Viitattu 4.7.2018.
  21. ↑ Helsingin Sanomat, 31.10.1966, s. 23.
  22. ↑ Helsingin Sanomat, 29.8.1966, s. 20.
  23. ↑ Helsingin Sanomat, 8.12.1967, s. 32.
  24. ↑ Helsingin Sanomat, 29.10.1967, s. 29.
  25. ↑ Helsingin Sanomat, 30.10.1967, s. 17.
  26. ↑ Suunnistuksen MM-mitalistit ja suomalaisten sijoitukset Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 4.7.2018.
  27. ↑ Jukola 1968, Jukolan Viesti – Lopputulokset results.jukola.com. Viitattu 4.7.2018.
  28. ↑ Helsingin Sanomat, 5.10.1970, s. 19.
  29. ↑ Helsingin Sanomat, 21.11.1966, s. 22.
  30. ↑ Helsingin Sanomat, 19.11.1967, s. 30.
  31. ↑ KOO-VEE – monen lajin mestarit 1929–2004, s. 380. Määritä julkaisija!
  32. ↑ Helsingin Sanomat, 26.4.1981, s. 68.
  33. ↑ Patents by Inventor Pauli Reunamaki Justia Inc. Viitattu 5.7.2018.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pauli_Reunamäki&oldid=22532893”