Paul von Etter (1840)
Paul von Etter (30. toukokuuta 1840 Helsinki – 10. marraskuuta 1910 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut ratsuväenkenraali.[1]
Paul von Etterin vanhemmat olivat vuonna 1790 syntynyt kenraaliluutnantti Paul von Etter ja Johanna Tesche ja puoliso vuodesta 1900 kenraaliluutnantti Nikolai Zoege von Manteuffelin leski Alexandra Petrovna Diakova. Myös hänen veljistään Sebastian Albrekt von Etteristä ja Nikolai Paul Karl von Etteristä tuli kenraaleita. Paul von Etter valmistui keisarin paašikoulusta Pietarissa, ylennettiin kornetiksi ja määrättiin Ratsastavaan henkivartioväkeen 1857. Luutnantiksi hänet ylennettiin 1860, aliratsumestariksi 1863, ratsumestariksi 1866 ja everstiksi 1869. Von Etter tuli vuonna 1873 6. Kljastitskojen, H.K.K. Hessenin Prinssi Ludwigin husaarirykmentin komentajaksi. Vuonna 1880 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja määrättiin 1. Kaukasian ratsuväkidivisioonan 1. prikaatin komentajaksi. Vuonna 1893 hänestä tuli 3. reservin ratsuväkiprikaatin komentaja ja seuraavana vuonna hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi. Saman vuoden lopulla hänet määrättiin Henkivartioväen ratsuväen reserviprikaatin komentajaksi. Vuonna 1902 von Etter siirtyi Pietarin sotilaspiirin Henkivartioväkeen ja kenttäjoukkoihin. Eron sotapalveluksesta hän sai ratsuväenkenraalina huhtikuussa 1906.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Paul von Etter (1840) Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 19.1.2020)