Paul Henrik Edelheim

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paul Henrik Krogius, aateloituna vuodesta 1817 Edelheim (5. maaliskuuta 1801 Porvoo24. kesäkuuta 1855 Helsinki) oli suomalainen senaattori ja valtioneuvos.

Edelheimin vanhemmat olivat senaattori Fredrik Vilhelm Krogius, aateloituna vuodesta 1817 Edelheim (1770–1833) ja hänen ensimmäinen puolisonsa Anna Maria Franzén. Hän pääsi ylioppilaaksi 1815 ja valmistui Turun akatemiasta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1819 sekä molempien oikeuksien kandidaatiksi 1823. Myöhemmin hän valmistui vielä molempien oikeuksien tohtoriksi 1840.

Edelheim oli Suomen senaatin oikeusosastolla ylimääräisenä kopistina 1824–1826, prokuraattorintoimituskunnan kopistina 1826–1827, oikeusosastolla kopistina 1827–1832, kanslistina 1832–1837, protokollasihteerinä 1837–1841 ja esittelijäsihteerinä 1841–1844. Hän oli samalla sotaviskaalina Suomen ylisotaoikeudessa 1826–1831 ja 1837–1849. Edelheim oli Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1844–1855 ja samalla hän oli tie- ja vesikulkulaitosjohtokunnan jäsen vuodesta 1845. Hän sai valtioneuvoksen arvon 1854.

Edelheim oli naimisissa 1844–1854 serkkunsa Emilia Kristina af Brunérin (k. 1854) kanssa jonka isä oli Oulun laamannikunnan laamanni Jonas Brunér, aateloituna vuodesta 1840 af Brunér (1777–1848). Heidän lapsiaan olivat insinööri Frans Edvard Edelheim ja toimittaja, kirjailija Anna Edelheim sekä varatuomari, valtiopäivämies Paul Wilhelm Jonas Edelheim.[1]

  1. Kotivuori, Yrjö: Paul Henrik Edelheim. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 13.7.2015.