Paul Biya
Paul Biya | |
---|---|
Paul Biya vuonna 2014. |
|
Kamerunin presidentti | |
Pääministeri |
Bello Bouba Maigari Luc Ayang Sadou Hayatou Simon Achidi Achu Peter Mafany Musonge Ephraïm Inoni Philémon Yang Joseph Ngute |
Edeltäjä | Ahmadou Ahidjo |
Kamerunin pääministeri | |
Presidentti | Ahmadou Ahidjo |
Seuraaja | Bello Bouba Maigari |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. helmikuuta 1933 Mvomeka'a |
Tiedot | |
Puolue | RDPC |
Aiheesta muualla | |
www.prc.cm | |
Paul Biya (syntymänimi Paul Barthélemy Biya'a bi Mvondo, 13. helmikuuta 1933 Mvomeka'a) on kamerunilainen poliitikko, joka on toiminut maansa presidenttinä marraskuusta 1982 lähtien.
Biya syntyi Kamerunissa ja opiskeli Pariisissa. Hänestä tuli Kamerunin pääministeri vuonna 1975 ja presidentti vuonna 1982.[1]
Biya valittiin uudelleen vuosina 1984, 1992, 1997 ja 2004.[2] Vuonna 2008 Biya muutatti perustuslakia niin, että presidenttikausien lukumäärää ei enää rajoiteta. Syntyneissä mellakoissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Biya valittiin kuudennelle kaudelle lokakuussa 2011. Kauden pituus on seitsemän vuotta. Hän sai 78 prosenttia äänistä, vastaehdokkaan mukaan vaalit olivat epärehelliset.[3] Hänet valittiin seitsemännelle kaudelle lokakuussa 2018. Hän sai äänistä 71 prosenttia. Opposition ehdokas Maurice Kamto sai äänistä 14,2 prosenttia. Oppositio väitti vaaleja vilpillisiksi.[4]
Biyan "systeemi"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oltuaan 40 vuotta vallassa Biyasta tuli 89-vuotiaana, vuonna 2022 eräs maailman pisimpään toimineista johtajista rautaisen hallinnon ja avaintehtävissä olevien uskollisten tuen ansiosta.
Paul Biyan pitkää hallintoaikaa on tukenut se, että hän on nimittänyt keskeisiin tehtäviin uskollisia henkilöitä, kuten kansalliskokouksen puhemies, armeijan päällikkö ja valtion öljy- ja kaasuyhtiön päällikkö.
Opetusministeri Jacques Fame Ndongo totesi vuonna 2011: "Olemme kaikki presidentti Paul Biyan olentoja tai luomuksia (– –) Olemme vain hänen palvelijoitaan, tai mikä vielä parempaa, hänen orjiaan."[5]
Presidentin entinen uskottu henkilö Titus Edzoa, joka oli Biyan presidenttikauden pääsihteeri vuosina 1994–1996 ja toimi useaan otteeseen ministeritehtävissä, on sanonut: "Jos yrität vastustaa Biyaa, sinut muserretaan. (– –) Väkivaltaa ja kauhua mielialansa ja huhujen mukaan, alistaakseen työtoverinsa ja koko väestön". Edzoa erosi terveysministerin tehtävästä vuonna 1997 asettuakseen ehdolle vaaleissa. Sen jälkeen hänet pidätettiin, häntä syytettiin varkaudesta ja hän vietti 17 vuotta telkien takana.[5]
Eristyksissä julkisuudelta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Biya syntyi vuonna 1933 yhdeksän lapsen perheen kolmantena. Hän opiskeli katoliseksi papiksi ja alkoi sitten opiskella Pariisin Sciences Po -yliopistoon. Ranska on hänen liittolaisensa ja suuri ulkomainen sijoittaja.
Paul Biya on kiihkeä katolilainen ja hänellä on hyvät suhteet Vatikaaniin, mutta hän myös kuuntelee spiritualisteja melko usein. Biya selvisi vallankaappausyrityksestä vuonna 1984, mutta se jätti psykologisen jäljen.
Sen jälkeen suunnittelemattomista julkisista esiintymisistä tuli harvinaisia. Kun Biyan autosaattue kulkee pääkaupungin kaduilla, väkijoukkoja pidetään etäällä.[5]
Presidentti Paul Biya on ollut tunnettu siitä, että hän viettää ulkomailla yksityisillä matkoilla huomattavan suuren osan ajastaan. Hänen suosikkipaikakseen tiedetään Sveitsissä Geneven Intercontinental -hotelli. Päivittäisten hallinnollisten asioiden hoitamisesta vastasi paljolti pääministeri (virassa 2009–2019) Philémon Yang. Kotimaassaankaan presidentti ei viihdy parrasvaloissa ja vetäytyy usein kotikyläänsä.[6] Organisoitua rikollisuutta ja korrptiota tutkiva projekti (OCCRP) totesi vuonna 2018, että Biya vietti "vähintään neljä ja puoli vuotta (ensimmäisestä) 35:stä vallassaolovuodestaan yksityisillä vierailuilla" ulkomailla. Kustannusarvio oli 65 miljoonaa dollaria.[5]
Kun presidentti ei ollut julkisuudessa yli kuukauteen syksyllä 2024, mediassa alettiin olla huolissaan hänen terveydentilastaan. Valtionpäämiehen ilmoitettiin suorittavan tehtäviään Genevessä, Sveitsissä.[7] Sisäministeri Paul Atanga Nji kertoi maan aluejohtajille, että tarinat presidentin terveydentilasta häiritsevät kamerunilaisten rauhaa. Hän vaati, että "Kaikki keskustelut tiedotusvälineissä presidentin tilasta ovat siksi ehdottomasti kiellettyjä" ja uhkasi, että "rikolliset kohtaavat lain ankaruuden".[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sa'ah, Randy Joe: President Paul Biya: Cameroon’s 'lion man' 6.11.2012. BBC News. Viitattu 3.1.2013.
- ↑ Cameroon profile - Timeline BBC News. 20.4.2011. Viitattu 24.8.2024. (englanti)
- ↑ Cameroon: Biya sworn in for sixth presidential term BBC. Viitattu 26.10.2013.
- ↑ Sonja Parkkinen: Kamerunin presidentti valittiin seitsemännelle valtakaudelle Yle uutiset. 22.10.2018. Viitattu 22.10.2018.
- ↑ a b c d Cameroon’s Paul Biya marks 40 years as president France 24. 6.11.2022. Viitattu 11.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Paul Biya: Cameroon's 'absentee president' BBC News. 5.10.2018. Viitattu 2.3.2020. (englanti)
- ↑ Paul Biya's health: Cameroon insists president is well despite month-long absence www.bbc.com. Viitattu 12.10.2024. (englanti)
- ↑ Paul Biya’s health: Cameroon bans reports on condition of president www.bbc.com. Viitattu 12.10.2024. (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paul Biya Wikimedia Commonsissa
|
|