Patueesi

Patueesi (aragoniaksi ja espanjaksi patués, katalaaniksi patuès) eli benaskeesi (aragoniaksi ja espanjaksi benasqués, katalaaniksi benasquès) on kielimuoto, jota puhutaan Vall de Benásissa Ribagorzan piirikunnassa Uescan maakunnassa Koillis-Aragoniassa. Kielimuoto on siirtymämurre aragonian ja katalaanin kielten välillä ja jakaa yhteisiä piirteitä myös oksitaanin kielen yhteyteen kuuluvan gaskonin murteen kanssa. On siis tulkinnanvaraista, minkä kielen murteeksi patueesi pitäisi laskea vai tulisiko sitä pitää peräti omana kielenään. Patueesia puhuu arvioitten mukaan noin 1 000–2 500 ihmistä.

Kielimuodon nimi

Kielimuodon puhujat ovat itse kutsuneet kieltään perinteisesti nimellä patués/patuès (vrt. esim. ranskan kielen sanaan patois, joka tarkoittaa murretta tai kansankieltä). Nimitys benasqués/benasquès on kielitieteilijöitten käyttöön ottama.

Kielimuodon ominaispiirteet

Äänneoppi

Tärkeimmät äänneopilliset erot patueesin ja muitten aragonian yleiskielen välillä ovat seuraavat:

• Aragonian yleiskielessä on viisi vokaalifoneemia: /u/, /o/, /a/, /e/, /i/. Patueesissa sen sijaan esiintyy katalaanin tapaan puolisuppeitten /o/:n ja /e/:n lisäksi puoliväljät /ɔ/ ja /ε/. Vokaalin laatu voi erottaa kaksi erimerkityksistä sanaa toisistaan: fór ['for] ’uuni’, fòr ['fɔr] ’vahva’.
• Aragonian yleiskielessä esiintyy soinniton dentaalinen frikatiivi [θ], jota merkitään kirjaimilla z ja c äänneympäristöstä riippuen aivan kuten espanjankin kielessä. Patueesista, kuten myös katalaanista, tämä äänne puuttuu ja sen tilalla äännetään [s]. Tiettyjen sanojen monikon pääte on aragonian kielessä -tz, ja tämä kirjainyhdistelmä ääntyy yleiskielessä pelkkänä [θ]:nä, t ei siis äänny lainkaan. Patueesissa äänetään kuitenkin [ts]: siudats ’kaupungit’ (vrt. aragonian yleiskielellä ciudatz).
• Aragonian yleiskielessä o ja e ovat diftongiutuneet tietyin ehdoin painollisessa tavussa ue:ksi ja ie:ksi aivan kuten espanjankin kielessä. Patueesissa, kuten myöskään katalaanissa, tätä diftongiutumista ei ole tapahtunut: fèl ['fεl] ’uskollinen’, fòc ['fɔk] ’tuli’ (vrt. aragonian yleiskielellä fiel, fuego).
• Vall de Benásin pohjoisosassa puhuttavassa alamurteessa a muuttuu e:ksi nominatiivien monikkomuodoissa ja joissain verbimuodoissa, kuten tapahtuu myös katalaanin kielessä ja asturian kielen keskimurteissa. Esim. Les franseses se'n tornen ta París. ’Ranskalaiset palaavat Pariisiin.’ (vrt. aragonian yleiskielessä: Las fransesas se'n tornan ta París.)