Patriarkaalinen siunaus
 |
Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Patriarkaalinen siunaus on Myöhempien aikojen pyhien liikkeessä patriarkan eli evankelistan lausuma erityinen ja ainutkertainen siunaus, jossa Jumalan katsotaan kertovan siunattavalle hänen elämäänsä koskevan Jumalan tahdon. Patriarkaalista siunausta pidetään suuressa arvossa, ja sen katsotaan olevan Jumalan henkilökohtainen ilmoitus siunattavalle. Samalla se lausuu profeetallisia sanoja siunattavasta. Patriarkaalinen siunaus on siis eräänlainen "profeetallinen tiekartta".
Patriarkaalisen siunauksen voi lausua vain erityisesti tähän tehtävään kutsuttu patriarkka eli evankelista. Yleensä tämä tapahtuu patriarkan kotona, jossa hän lausuu siunauksen ääneen pitäen käsiään siunattavan päällä. Siunattava istuu siunauksen ajan. Koska patriarkaalinen siunaus on sisällöltään hyvin henkilökohtainen, ei paikalla ole yleensä muita kuin siunattavan lähimmät omaiset, kuten vanhemmat tai puoliso. Koska siunausta pidetään pyhänä, kirkon jäseniä kehotetaan olemaan paljastamatta siunauksen sisältöä vieraille. Samalla, kun patriarkka lausuu siunauksen, se nauhoitetaan tai kirjoitetaan muistiin. Siunattu saa itse kopion siunauksesta, ja häntä kehotetaan säilyttämään se huolellisesti koko elämänsä ajan ja tutkimaan sitä usein rukouksen hengessä. Kopio siunauksesta lähetetään myös MAP-kirkon keskusarkistoon Salt Lake Cityyn.
Patriarkaalisessa siunauksessa siunattavalle kerrotaan, mihin Israelin kahdestatoista sukukunnasta hän kuuluu. Tämä perustuu ajatukseen, jonka mukaan jokainen MAP-kirkon jäseneksi kastettu tulee kasteessa myös Israelin kansan jäseneksi. Kirkon historiassa tulkinta siitä, onko tämä yhteys Israeliin ymmärrettävä yksinomaan hengelliseksi vai myös kirjaimelliseksi, on vaihdellut. Koska Israelin sukukuntien luonteen arvellaan eroavan hieman toisistaan, kertoo sukukuntaan kuuluminen myös siunattavan luonteestä. MAP-kirkon teologia näkee patriarkaalisen siunauksen esikuvan 1. Mooseksen kirjan 48–49 luvussa, joissa kantaisä Jaakob siunaa poikansa sekä Joosefin pojat Efraimin ja Manassen.
Paitsi sukukuntaa, patriarkaalinen siunaus kertoo myös siunattavalle annettavista siunauksista ja tehtävistä. Samoin se voi sisältää lupauksia, kehotuksia ja varoituksia. Näitä pidetään suuressa arvossa, koska siunauksen sanoja pidetään innoitettuina ja profeetallisina. Toisaalta kirkko varoittaa myös, että luvatut siunaukset ja lupaukset voivat jäädä toteutumatta, mikäli siunattu ei pysy uskollisena Jumalalle ja hänen kirkolleen. Siunaus ei siis ole automaatti, vaan ehdollinen.
Koska patriarkaalista siunausta pidetään ainutkertaisena ja koko loppuelämää kuvaavana, ei sitä yleensä toisteta.Tiedetään kuitenkin joitakin yksittäisiä tapauksia, joissa siunaus on toistettu, koska patriarkka ei siunauksessaan ole maininnut, mihin Israelin heimoon siunattava kuuluu.
Patriarkaalinen siunaus kuuluu periaatteessa jokaiselle MAP-kirkon jäsenelle. Kirkossa kasvavat lapset pyytävät sen yleensä teini-iässä. Kirkkoon liittyneet aikuiset siunataan noin vuoden kuluessa kirkkoon liittymisestä.
MAP-kirkko katsoo, että jokainen perheenisä on periaatteessa patriarkka omassa perheessään. Niinpa ajatellaan myös, että hän, jos hänellä on Melkisedekin pappeus, voi siunata lapsiaan ja perheenjäseniään eräänlaisella patriarkaalisella siunauksella. Tässä hän antaa perheenjäsenilleen rohkaisun, kehotuksen ja varoituksen sanoja sekä profetoi heistä. Perheenisä ei kuitenkaan kerro, mihin Israelin heimoon hänen lapsensa kuuluvat. Perheenisän antama siunaus voidaan kirjoittaa muistiin, ja sitä kehotetaan lukemaan rukoillen. Kopiota tästä ei kuitenkaan liitetä kirkon arkistoihin.
Myös Kristuksen yhteisössä on käytössä patriarkaalinen siunaus, jota siellä kutsutaan evankeliseksi siunaukseksi. Kristuksen yhteisö mieltää tämän siunauksen yhdeksi sakramenteistaan eli pyhistä toimituksistaan.