Patras
| Patras Patraksen kunta Πάτρα Δήμος Πατρέων |
|
|---|---|
 Näkymä Patraksen linnasta kaupunkiin. |
|
 Kunnan sijainti |
|
  Patras |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue |
Peloponnesos, Länsi-Kreikka ja Jooniansaaret |
| Alue | Länsi-Kreikka |
| Alueyksikkö | Akhaia |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kunta, kaupunki |
| – Kallikrates-koodi | 3701 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 333,1 km² |
| Väkiluku (2011) | 213 984[1] |
| – Kunnallisyksikkö | 171 484 |
| – Kaupunki | 168 034 |
| – Väestötiheys | 642,40 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 26x xx |
| Suuntanumero(t) | 261 |
| Rekisterikilpi | ΑΧ,AZ |
Patras (kreik. Πάτρα, Pátra; m.kreik. Πάτραι, Pátrai) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Πατρέων, Dímos Patréon), joka sijaitsee Akhaian alueyksikössä Länsi-Kreikan alueella. Kaupunki on Länsi-Kreikan pääkaupunki sekä Akhaian hallinnollinen keskus. Koko kunnan pinta-ala on 333,1 neliökilometriä ja väkiluku 213 984. Varsinaisen Patraksen kaupungin väkiluku on 168 034 (vuonna 2011).[1][2]
Patras on Kreikan kolmanneksi suurin kaupunki ja läntisen Kreikan merkittävin satamakaupunki. Se on kehittynyt antiikin ajan Patrain kaupungista, joka oli merkittävä keskus erityisesti roomalaisella kaudella. Kaupunki säilyi linnoitettuna keskuksena läpi keskiajan ja on kehittynyt merkittäväksi satamaksi jälleen 1800-luvulta lähtien ja nykyisin myös yliopistokaupungiksi.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Patras sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan luoteisrannikolla Patraksenlahden rannalla lähellä Korintinlahden suuta. Kaupunki jakaantuu vanhempaan yläkaupunkiin (Áno Póli), joka sijoittuu ylemmäs Panachaïkó-vuoren läntisimmälle ulokkeelle keskiaikaisen Patraksen linnan ympärille ja koostuu vanhemmasta rakennuskannasta, sekä uudempaan alakaupunkiin (Káto Póli), joka on rakennettu ruutuasemakaavassa ja sijaitsee rannikkotasangolla.[3]
Panachaïkó-vuori kohoaa Patraksen itäpuolella. Hieman kauempana sijaitsee Erýmanthos-vuori. Lähialueen tärkein joki on Gláfkos. Kaupungin etäisyys Ateenasta maantietä pitkin on noin 215 kilometriä ja Korintista noin 134 kilometriä. Ríossa Patraksen kaupunkialueen pohjoisosassa on Peloponnesoksen Keski-Kreikkaan yhdistävän Ríon–Antírrion sillan eteläpää.
Patraksen ilmasto on välimerenilmasto. Kuukauden keskilämpötila on ylimmillään heinäkuussa 27 °C ja alimmillaan tammikuussa 10 °C. Sateisinta on joulukuussa.[4] Muun Kreikan tavoin alue on maanjäristysherkkää.
Kaupunginosat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Patraksen kaupunginosia ovat:
| Keskiset kaupunginosat | Agía Aikateríni (Gýftika) · Agía Sofía · Agía Varvára · Ágios Aléxios · Ágios Andréas · Ágios Dimítrios · Ágios Dionýsios · Ágios Gerásimos · Chalkomatá · Dasýlio · Eschatovoúni · Evraiomnímata · Geranéika · Goúva · Kritiká · Markáto · Pantokrátoras · Psilalónia · Pyrosvesteío · Tampáchana · Tritáki · Tsivdí · Tzíni · Vlateró · Voud |
|---|---|
| Pohjoiset kaupunginosat | Agía Triáda · Agyiá · Anthoúpoli · Dáfnes · Kastellókampos · Kotróni · Paralía Proastíou · Proástio (Bozaḯtika) · Terpsithéa · Zavláni |
| Eteläiset kaupunginosat | Ágioi Apóstoloi · Anapiriká Iteón · Ántheia · Begouláki · Eglykáda · Itiés · Kókkinos Mýlos · Koukoúli · Krýa Iteón · Kypséli · Ladópoulou · Makrygiánni · Metamórfosi Sotíros · Neápoli · Perivóla · Pórtes (Rodópoulou) · Prátsika · Prosfygiká · Psáchou · Psarofái · Skagiopoúleio · Tarampoúra · Térpsi · Zarouchlaíika (Gláfkos) |
| Itäiset kaupunginosat | Agialexiótissa · Ágios Geórgios Lángoura · Ágios Nektários · Ampelókipoi · Arói · Astynomiká · Asýrmatos · Diákou · Dragólaina (Dragólena) · Drosiá · Eglykáda · Girokomeió · Glaráki · Kantriánika · Léfka · Liapaíika · Lykochorós · Maroúda · Néo Soúli · Nosokomeío · Pagóna · Profítis Ilías · Riganókampos · Samakiá · Sychainá · Sýnora |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Antiikin Patrai
Antiikin aikana kaupunki tunnettiin nimimuodossa Patrai (lat. Patrae). Kaupungin paikka on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla ja mykeneläisellä kaudella. Patrain kaupunki syntyi Kreikan pimeiden vuosisatojen aikana Peloponnesoksen doorilaisvalloituksen jälkeen. Tällöin alueelle muutti Lakoniasta tulleita akhaijeja, joiden johtajaksi mainitaan kaupungille nimensä antanut Patreus.[5][6][7]
.jpg)
Arkaaisella ja klassisella kaudella Patrai oli suhteellisen syrjässä kreikkalaisen maailman suurista tapahtumista, eikä se ottanut osaa persialaissotiin. Peloponnesolaissodassa se oli Ateenan puolella. Vuonna 280 eaa. kaupunki oli perustamassa uutta Akhaian liittoa Makedoniaa vastaan. Roomalaisten vallattua alueen vuonna 146 eaa. Patrai tuhoutui. Roomalaisella kaudella kaupungista tehtiin kuitenkin merkittävä hallintokeskus ja varuskuntakaupunki, ja se toimi tärkeänä satamana. Pääosa kaupungin antiikin aikaisista jäänteistä on peräisin roomalaiselta kaudelta. Merkittävimpiin kuuluvat roomalaisen odeionin rauniot.[5][6][8]
Kaupungista tuli merkittävä varhaiskristillinen keskus apostoli Andreaan toiminnan kautta. Andreas ristiinnaulittiin Patraissa, ja hänestä tuli kaupungin suojeluspyhä.[8]
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunki säilyi paikallisena keskuksena bysanttilaisella kaudella, ja sinne rakennettiin Patraksen linna. 1200-luvulla kaupunki tuli Venetsian vallan alle ja vuonna 1458 osmanivallan alle. Venetsia ja Genova yrittivät vallata kaupungin useasti 1400- ja 1500-luvuilla. Linnaa kunnostettiin ja se säilyi käytössä läpi venetsialais- ja osmanivallan ajan. Patras liittyi Kreikan vapaussotaan vuonna 1821 ja vapautui turkkilaisvallasta vuonna 1828 ranskalaisten joukkojen avustuksella.[8]
1800-luvulla Patras kasvoi Kreikan suurimpien kaupunkien joukkoon. Siitä tuli jälleen merkittävä satama, jonka kautta vietiin Peloponnesoksen maanviljelystuotteita. Kaupunki sai ruutuasemakaavan ja sinne rakennettiin useita uusklassisia rakennuksia. Se oli myös Kreikan ensimmäinen kaupunki, jossa oli katuvalot ja sähköistetty raitiovaunuliikenne. Patraksen voimakas kasvu jatkui 1900-luvulla. Kaupunkiin tuli paljon evakkoja 1920-luvulla Kreikan ja Turkin väestönvaihdon seurauksena. Toisessa maailmansodassa kaupunki kärsi pommituksista.[8][9]
Nykyinen Patraksen kunta muodostui, kun Patras, Messátida, Paralía, Río ja Vrachnaíika yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[10]
Nähtävyydet ja kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin maamerkkejä on Pyhän Andreaan kirkko (Ágios Andréas). Se on rakennettu apostoli Andreaan perimätiedon mukaiselle ristiinnaulitsemispaikalle, ja se on myös tämän hautapaikka ja suosittu pyhiinvaelluskohde. Kaupungin katedraali eli piispanistuin on Neitsyt Marian ilmestyksen kirkko (Evangelismós tis Theotókou eli Evangelístria).[11] Muihin nähtävyyksiin kuuluu antiikin Patrain raunioiden ja Patraksen linnan lisäksi muun muassa Patraksen arkeologinen museo.
Patraksessa toimii Patraksen yliopisto.[12] Patraksen karnevaali on Kreikan suurin ja tunnetuin.[3] Kaupunki toimi Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2006.[13] Patraksesta on kotoisin jalkapalloseura Panachaiki FC (Panachaïkí FC).
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Patras on Kreikan merkittävimpiä satamakaupunkeja ulkomaille suuntautuvan matkustaja- ja rahtiliikenteen osalta,[14] ja se on erityisesti länteen päin, kuten Italiaan, suuntautuvien matkustajalaivareittien merkittävin satama Kreikassa. Satamasta on myös yhteydet Jooniansaarille. Kaupungin lentoasemana toimii Áraxoksen lentoasema, joka sijaitsee noin 45 kilometriä kaupungista länsilounaaseen. Kaupungin lähialueen paikallisjunaliikennettä hoitavat proastiakós-junat.
Kunnan osat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Patraksen kunta muodostuu viidestä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][10]
| Kunnallisyksikkö | Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta | Kylä, kaupunki tai muu asutus | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|---|
| Messátida | Kallithéa | Áno Kallithéa | 146 |
| Kallithéa | 691 | ||
| Kríni Patrón | Ágios Konstantínos | 453 | |
| Kríni | 888 | ||
| Moní Omploú (luostari) | 6 | ||
| Krystallóvrysi | Krystallóvrysi | 11 | |
| Ovryá | Ovryá | 6 308 | |
| Petrotó | Agía Paraskeví | 13 | |
| Mavromandíla | 462 | ||
| Petrotó | 164 | ||
| Saraváli | Ágios Stéfanos | 335 | |
| Bákari | 116 | ||
| Deménika | 2 783 | ||
| Kefalóvryso | 233 | ||
| Saraváli | 735 | ||
| Théa | Lygiés | 55 | |
| Pavlókastro | 44 | ||
| Théa | 409 | ||
| Yhteensä: 13 852 | |||
| Paralía | Mintilógli | Chantziliáko | 243 |
| Mintilógli | 2 120 | ||
| Paralía | Paralía | 6 336 | |
| Rogítika | Rogítika | 1 288 | |
| Yhteensä: 9 987 | |||
| Patras | Patras | Bálas | 264 |
| Cháradro | 110 | ||
| Patras (Pátra) | 168 034 | ||
| Skióessa | 626 | ||
| Elikístra | Elikístra | 275 | |
| Karyá | 457 | ||
| Pournarókastro | 67 | ||
| Romanós | 623 | ||
| Ryáki | 116 | ||
| Moíra | Gkotsaíika | 14 | |
| Moíra | 51 | ||
| Pigí | 0 | ||
| Soúli | Ágios Ioánnis | 37 | |
| Kefalóvryso | 9 | ||
| Mintzaíika | 13 | ||
| Néo Soúli | 756 | ||
| Panagiá | 6 | ||
| Profítis Ilías | 26 | ||
| Yhteensä: 171 484 | |||
| Río | Ágios Vasíleios | Ágios Vasíleios | 2 662 |
| Aktaío | Aktaío | 1 494 | |
| Áno Kastrítsi | Áno Kastrítsi | 832 | |
| Arachovítika | Arachovítika | 305 | |
| Káto Arachovítika | 597 | ||
| Argyrá | Argyrá | 288 | |
| Drépano | Drépano | 541 | |
| Káto Kastrítsi | Káto Kastrítsi | 758 | |
| Magoúla | 288 | ||
| Pitítsa | Pitítsa | 26 | |
| Platáni | Platáni | 481 | |
| Psathópyrgos | Káto Rodiní | 133 | |
| Psathópyrgos | 663 | ||
| Río | Río | 4 664 | |
| Sellá | Sellá | 302 | |
| Yhteensä: 14 034 | |||
| Vrachnaíika | Kamínia | Kamínia | 716 |
| Monodéndri | Monodéndri | 721 | |
| Therianó | Therianó | 133 | |
| Tsoukalaíika | Tsoukalaíika | 393 | |
| Vrachnaíika | Dresthená | 0 | |
| Moiraíika | 93 | ||
| Vrachnaíika | 2 571 | ||
| Yhteensä: 4 627 | |||
| Yhteensä: 213 984 | |||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Patras History 20gym-patras.ach.sch.gr. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Patras: Annual Weather Averages Holiday Weather. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PATRAI Achaia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Smith, William: ”Patrae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Patras' history according to written tradition Greek Travel Pages. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ a b c d Patra History Greeka.com. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Petropoulos, Michalis: Patras History thalis.math.upatras.gr. Arkistoitu 7.8.2007. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
- ↑ Ο Μητροπολιτικός Ναός Πατρών Ιερά Μητρόπολης Πατρών. Arkistoitu 27.6.2016. Viitattu 18.4.2016.
- ↑ Πανεπιστήμιο Πατρών upatras.gr. Viitattu 8.9.2014.
- ↑ Patras – Europäische Kulturhauptstadt 2006 patras2006.gr. Viitattu 8.9.2014.
- ↑ Patras Port Authority patrasport.gr. Viitattu 8.9.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Patras Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Πατρέων. Patraksen kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
| 1980-luku |
|
|---|---|
| 1990-luku |
|
| 2000-luku | |
| 2010-luku | |
| 2020-luku |