Hakamäentie

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pasilanväylä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakamäentie
Skogsbackavägen
Ilmalan liittymä
Ilmalan liittymä
Tieluokka katu
Omistaja Helsingin kaupunki
Pituus 2,6 km
Alkupiste Käpylä
Päätepiste Ruskeasuo (2,6 km)
Kaistaluku vähintään 4
Katso myös Hakamäentie Commonsissa

Hakamäentie (ruots. Skogsbackavägen) on Helsingissä sijaitseva katu, joka on ensisijaisesti liikenteen poikittaisyhteys Helsinginniemen pohjoisten kaupunginosien välillä. Se on ainoa toteutettu osa Pasilanväylää, jonka rakentamisesta on sittemmin luovuttu. Aiemmin Hakamäentie toimi valtion seututienä, ja vuoteen 2024 asti sen virallinen nimi oli Seututie 100. Asemakaavamuutoksen myötä Hakamäentie muuttui kaduksi ja sen omistus sekä ylläpito siirtyivät valtiolta Helsingin kaupungille.[1]

Hakamäentie johtaa Käpylästä Pasilan halki Haagaan. Idässä sen jatkeena on Vanhaankaupunkiin ja Lahdenväylälle johtava Koskelantie. Hakamäentien länsipäässä on Vihdintielle johtava tunneli ja eritasoliittymä, johon Helsingin keskustasta pohjoiseen johtava Mannerheimintie päättyy ja josta alkavat myös Hämeenlinnanväylä (valtatie 3) pohjoiseen ja Vihdintie (seututie 120) länteen. Hakamäentien varrella on joukko siltoja, jotka ylittävät pääradan, rantaradan ja siitä erkanevan, Ilmalan huoltoratapihalle johtavan radan. Tie ylittää siltaa pitkin myös Helsingin keskuspuistossa olevan laakson ja siellä kulkevat ulkoilutiet. Hakamäentie kulkee muun muassa Helsinki-hallin ja Ilmalan rautatieaseman ohi.

Hakamäentiellä on pääosin kolme autokaistaa suuntaansa, ja nopeusrajoitus on 60 kilometriä tunnissa.[2] Jalankulun ja pyöräilyn väylä on joillakin osuuksilla vain tien pohjoisreunassa. Hakamäentien liikennemäärä on noin 35 000–45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanha kaksikaistainen Hakamäentie vuonna 1987.

Hakamäentie valmistui alun perin kaksikaistaisena tienä vuonna 1976, mutta jo sen suunnitteluvaiheessa varauduttiin siihen, että tie tultaisiin myöhemmin leventämään nelikaistaiseksi. Vuonna 1979 päätettiin määrätä Hakamäentien kanssa risteävä Veturitie väistämisvelvolliseksi, jotta Hakamäentielle saadaan etuajo-oikeus.[4] 1980-luvun puolivälissä Hakamäentien liikennemääräksi oli laskettu hieman yli 24 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja sen todettiin olevan ruuhka-aikojen sijaan ”täynnä autoja koko päivän”.[5] Näihin aikoihin alettiin visioimaan Turunväylän ja Lahdenväylän yhdistävää poikittaisyhteyttä, jota kutsuttiin muun muassa nimillä Kehä 0, Pasilan orsi ja Pasilanväylä. 600 miljoonan markan arvioitua hintaa kuitenkin pidettiin jo alkuun mahdollisesti liian kalliina.[6]

Pasilanväylä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pasilanväylä oli Helsingin pohjoisen kantakaupungin poikki suunniteltu moottoritiemäinen väylä, joka olisi yhdistänyt Turunväylän ja Lahdenväylän. Pasilanväylän viimeinen yleissuunnitelma valmistui vuonna 1992. Suunnitelmassa Hakamäentie olisi muodostanut siitä osan. Hakamäentien lopullinen, alkuperäisiä suunnitelmia kevyempi toteutus ei kuitenkaan kaikilta osin tukenut yleissuunnitelman mukaista ratkaisua. Muu osa suunnitellusta tiestä olisi kulkenut suurimmaksi osaksi tunneleissa. Hanke sisälsi kolme tunnelia ja Hermannin rantatien jatkeen tunnelissa tielle asti, jolloin se olisi ristennyt eri tasossa tunnelissa Pasilanväylän kanssa.[7]

Pasilanväylän toteuttamisen yhteyteen suunniteltiin myös Tuusulanväylän alkukohdan siirtämistä Mäkelänkadun päästä Veturitielle. Hankkeiden yhteiskustannuksiksi arvioitiin useita satoja miljoonia euroja ja ne olisivat mahdollistaneet liikennemäärien kasvun kymmenillä tuhansilla ajoneuvoilla vuorokaudessa. Ympäröivän katuverkon, kuten muun muassa Mäkelänkadun liikennemäärät olisivat liikennesimulaatioiden mukaan säilyneet jotakuinkin entisellään, ellei niiden välityskykyä olisi laskettu esimerkiksi kaistoja poistamalla. Turunväylän tunnelointi väylän länsipäässä olisi saattanut mahdollistaa uutta rakentamista.lähde?

2000-luvun laajennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmalan liittymästä rakennetaan eritasoliittymää elokuussa 2007.

Vuonna 2006 alkaneen mittavan laajennushankkeen aikana tietä levennettiin 2+2/3+3-kaistaiseksi eritasoliittymillä sekä osin joukkoliikennekaistoilla varustetuksi tieksi kolmen kilometrin matkalta Lapinmäentien ja Vihdintien risteyksestä Mäkelänkadulle. Meluvalleja ja aitoja rakennettiin noin 3 kilometriä. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä väylän välityskykyä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Tien kaikki risteykset eli Mannerheimintien, Ilmalan, Veturitien ja Ratapihantien tasoliittymät muutettiin eritasoliittymiksi. Mannerheimintien alittava Hakamäentien länsipään 320 metriä pitkä tunneli Ruskeasuon bussivarikon kohdalla avattiin liikenteelle 2. kesäkuuta 2009, ja uudistettu Hakamäentie valmistui kokonaisuudessaan samana vuonna 23. syyskuuta. Rakennustyöt maksoivat noin sata miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupunki maksoi kolmanneksen ja valtio kaksi kolmasosaa.[8][9]

Korkeasta hinnastaan huolimatta tien leventäminen ei tuonut helpotusta tietä vaivanneisiin ruuhkiin, vaan paikoitellen jopa pahensi niitä entisestään.[10] Hakamäentietä levennettäessä oli sen ruuhkautuminen molemmista päistään ennakoitavissa. On kuitenkin hankalaa arvioida, kuinka suurelta osin ympäröivän katuverkon ongelmat johtuvat Hakamäentien suurentuneesta välityskyvystä ja siitä aiheutuneesta lähiympäristön liikenteen kasvusta.[11] Jos noin 500 miljoonaa euroa maksavat tien laajennokset olisi toteutettu alustavien suunnitelmien pohjalta, vuonna 2035 tiellä olisi ennustuksien mukaan kulkenut lähes 100 000 autoa vuorokaudessa.[12]

Muutos takaisin kaduksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeistään 2020-luvulla Pasilanväylän rakentamisesta ollaan kokonaan luovuttu, sillä Väylävirastolla ei ole enää tieverkostollista intressiä yhdistää Turun- ja Lahdenväyliä Helsingin kantakaupungin alueella, eikä yksityisautoilun edistäminen moottoritiemäisillä väylillä ole Helsingin yleiskaavan tavoitteiden mukaista. Hakamäentielle laadittiin kaupungin ja Väyläviraston aiesopimuksen pohjalta vuonna 2023 asemakaavamuutos, joka muuttaa Hakamäentien yleisestä seututiestä kaupungin kaduksi. Asemakaava muuttaa ainoastaan Hakamäentien statuksen, eikä siten sisällä liikenteellisiä muutoksia. Kadun ylläpitokustannukset kaupungille kasvavat arviolta 1,1 miljoonaa euroa vuodessa.[3]

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen 24. syyskuuta 2024, ja se astui virallisesti voimaan 14. marraskuuta samana vuonna.[1]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kivihaan tunnelin rakennustyömaa vuonna 2008.
    Kivihaan tunnelin rakennustyömaa vuonna 2008.
  • Kivihaan tunneli syyskuussa 2009.
    Kivihaan tunneli syyskuussa 2009.
  • Eritasojärjestelyt silloisen Hartwall-areenan tienoilla vuonna 2010.
    Eritasojärjestelyt silloisen Hartwall-areenan tienoilla vuonna 2010.
  • Seututienä vuoteen 2024 asti toimineen Hakamäentien numerokyltti.
    Seututienä vuoteen 2024 asti toimineen Hakamäentien numerokyltti.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pasilanväylän suunnitellut liittymät
Nro Km   Nimi   Tie   Viitoitus
Turunväylä (3+3)
  Pasilanväylä (3+3)
Turunväylä alkaa
    Korppaan tunneli    
Huopalahdentie
  Pasilanväylä (2+2)
Mannerheimintien eritasoliittymä Mannerheimintie
Hämeenlinnanväylä
Vihdintie		 Valmis 2009
    Kivihaan tunneli 320 metriä Valmis 2009
  Pasilanväylä (3+3)
Ilmalan eritasoliittymä Ilmalankatu Valmis 2009
Veturitien eritasoliittymä ( ) Veturitie Valmis 2009
Ratapihantien eritasoliittymä Ratapihantie Valmis 2009
Koskelantie
  Pasilanväylä (3+3)
    Kumpulan tunneli    
Hermannin rantatie
  Pasilanväylä (3+3)
Lahdenväylä päättyy
Lahdenväylä (4+4)
Pääkaupunkiseudun isot liikenneväylät
Kehätiet
Ulosmenotiet
Muut tiet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hakamäentie&oldid=22846425”