Pasi Heikkurinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pasi Heikkurinen
Henkilötiedot
Koulutus ja ura
Instituutti LUT-yliopisto Helsingin yliopisto
Tutkimusalue kestävyys, organisaatiot

Pasi Heikkurinen (s. 1983)lähde? on suomalainen organisaatiotutkija, jonka teokset käsittelevät kestävyyden kysymyksiä.lähde? Hänen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti tarkastelemaan yritysten ja talouden roolia yhteiskunnassa sekä niihin liittyviä teknologisia haasteita. Pääteesit on esitetty teoksessa Kestävän elämän manifesti[1][2]. Lisäksi hän on osallistunut talouden[3][4][5][6] ja väestönkasvun[7][8]ympäristövaikutuksia käsittelevään julkiseen keskusteluun.

Heikkurinen toimii kestävän liiketoiminnan professorina LUT-yliopistossa[9] ja tutkimusjohtajana Helsingin yliopistossa. Hän on kestävän talouden dosentti Helsingin yliopiston Taloustieteen osastolla ja kestävyyden ja organisaatioiden dosentti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella. Heikkurinen on perustanut Sustainable Change Research Network:in yhdessä Karl Johan Bonnedahlin kanssa ja Process Studies on Sustainable Economy -tutkimusryhmän yhdessä Jarkko Pyysiäisen kanssa. Hän toimii Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seuran (YHYS ry) puheenjohtaja[10] ja Omavaraisuuden taidot maaseutuyhteisöissä -hankkeen vastuullisena tutkijana. Tutkimushankkeessa tarkastellaan paikallisessa ruoan tuotannossa tarvittavia taitoja ja käytäntöjä sekä niiden rakentumista[11].

Heikkurinen väitteli vuonna 2013 aiheesta strateginen yritysvastuu. Väitöskirjassaan Heikkurinen peräänkuulutti maailmankuvan muutosta liike-elämään haastaen vastuullisuuden markkina- ja ihmiskeskeisiä lähestymistapoja[12]. Toisen tutkimuksen päälöydöksinä olivat teknologisten käytäntöjen kytkeminen materiaalis-energeettisen aineenvaihdunnan kiihdyttämiseen[13] ja teknologisen olemisentavan ongelmallisuus kestävyyden näkökulmasta[14]. Ihmisen suhteesta teknologiaan, ja erityisesti koneeseen, Heikkurinen on tehnyt runovalokuvateoksen yhdessä Risto Mustan kanssa Humachine—Ihmasiina. Toinen runoteos käsittelee ihmisten jumalsuhteita[15].

  1. Kestävän elämän manifesti -kirjan julkistus ja keskustelu kestävyyden edellytyksistä.mp4 University of Helsinki. Viitattu 23.8.2021.
  2. Podcast | Futucast: Onko kapitalismi kestämätön talousjärjestelmä? Helsingin Sanomat. 27.9.2021. Viitattu 4.2.2024.
  3. Vieraskynä | Kestävä talouskasvu on aikamme vaarallisimpia myyttejä Helsingin Sanomat. 28.5.2022. Viitattu 4.2.2024.
  4. Lukijan mielipide | Ranskassa ministeriö ohjeistaa kuluttajia olemaan ostamatta Helsingin Sanomat. 10.12.2023. Viitattu 4.2.2024.
  5. Verde: Puheenvuoro » Kestävyys edellyttää omavaraisia yhteisöjä, ei ”vihreää kasvua” Verde. 5.4.2021. Viitattu 4.2.2024.
  6. Talouskasvusta luopuminen tapahtuu joka tapauksessa Kohtuusliike. 21.11.2023. Viitattu 4.2.2024.
  7. Yksi asia on ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta silti siitä ei halua puhua kukaan Yle Uutiset. Viitattu 23.8.2021.
  8. Jennin ilmastohaaste | Audio Areena areena.yle.fi. Viitattu 23.8.2021.
  9. Pasi Heikkurinen - Professori (tenured) - LUT-yliopisto www.lut.fi. Viitattu 7.2.2024.
  10. YHYS annual meeting decisions – new chair for 2023 – YHYS ry – Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura ry yhys.net. Viitattu 7.2.2024.
  11. Arkistoitu kopio akareport.aka.fi. Arkistoitu 23.8.2021. Viitattu 23.8.2021.
  12. Luke Vastuullisuus edellyttää yrityksiltä maailmankuvan muutosta portal.mtt.fi. Arkistoitu 12.4.2016. Viitattu 6.11.2019.()
  13. Pasi Heikkurinen: Degrowth by means of technology? A treatise for an ethos of releasement. Journal of Cleaner Production, 1.10.2018, nro 197, s. 1654–1665. doi:10.1016/j.jclepro.2016.07.070 ISSN 0959-6526 Artikkelin verkkoversio.
  14. Heikkurinen, Pasi: Degrowth: A metamorphosis in being. Environment and Planning E: Nature and Space, 2019, 2(3). vsk, s. 528–547. Sage. Artikkelin verkkoversio.
  15. Jumalista ja ajastamme vulgääreinkin sanakääntein Runografi. Viitattu 4.2.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]