Partamonnit
| Partamonnit | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: | Imumonnit Loricariidae |
| Alaheimo: | Plekot Ancistrinae |
| Suku: |
Partamonnit Ancistrus Kner, 1854 |
| Katso myös | |
Partamonnit (Ancistrus) on imumonnien suku, johon kuuluu useita suosittuja akvaariokaloja. Lajien erottaminen toisistaan on vaikeaa, ja monet niistä tunnetaan vain L-numerolla. Nimettyjä lajeja on kaikkiaan 56.[1] Tyypillinen partamonni kasvaa 10–15 senttimetriä pitkäksi ja liikuskelee akvaariossa enimmäkseen öisin. Partamonni-nimitys johtuu koiraan kuonoon kasvavista tuntoelimistä. Partamonnit vaihtavat väritystään ympäristönsä mukaan. Värityksen vaihtaminen suojaa partamonneja saalistajilta. Partamonni lisääntyy puristamalla luolaan mätimunia, joita uros jää vartioimaan.
Partamonnit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, Amazonin vesistöstä.
Elintavat ja käyttäytyminen akvaariossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Partamonnit imevät akvaarion pohjaa, kalusteita, kasveja ja seiniä syöden niiden pinnoilta levää. Partamonnit ovat pääosin kasvissyöjiä, mutta ne syövät hieman eläinperäistäkin ravintoa. Partamonneja ruokitaan uppoavilla tableteilla.
Partamonnit yleensä syövät myös kurkun tai kesäkurpitsan paloja, mutta niiden ei pidä olla pääasiallinen ravinnon lähde olemattoman ravintosisältönsä takia.lähde? Vihannekset saadaan uppoamaan pohjaan lävistämällä ne ruostumattomasta teräksestä valmistetulla teelusikalla. Ruokaillessaan partamonnit saattavat pelotella muita kaloja kauemmaksi ruuastaan. Partamonnilla pitää olla akvaariossa puu tai kanto, jonka pinnalta se järsii levää ja saa samalla kuituja.[2]
Partamonnien käyttäytyminen on oikukasta ja vaikeasti ennakoitavaa. Yleisesti partamonnit ovat arkoja ja säikähtävät helposti akvaarion ulkopuolista liikettä ja tärinää. Toisaalta partamonni saattaa imeä akvaarion seinää, akvaarion keskeisimmällä paikalla, jopa kymmeniä minuutteja välittämättä mistään ulkoisista häiriötekijöistä. Partamonnikoiraat ovat usein aggressiivisia lajitovereitaan ja muita samannäköisiä kaloja kohtaan, joten erittäin isoja akvaarioita lukuun ottamatta niitä ei kannata hankkia enempää kuin yksi.[2]
Partamonnit liikkuvat päivällä, mutta ne ovat aktiivisempia yöllä. Säikähtäessään ne pakenevat akvaarion kalusteiden ja kasvien suojiin. Partamonnit ovat sitkeitä akvaariokaloja, jotka eivät reagoi kovin helposti akvaarion vedenlaadun häiriöihin tai muihin akvaarion hoitoon liittyviin häiriötekijöihin.
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Täpläpartamonni (Ancistrus cirrhosus)
- Helmipartamonni (Ancistrus dolichopterus ) L183
- Ukkopartamonni eli tähtipartamonni L71 tai L181
- Sokkelopartamonni LDA 8
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Species in the genus Ancistrus. (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- Akvaristi-lehti 1-4/2006
- Harrastajan sivu