Park Lane
Park Lane on kaksiajoratainen tie Lontoon City of Westminsterin kaupunkipiirissä.[1][2] Se alkaa Hyde Park Cornerin kiertoliittymästä läheltä Piccadillyn länsipäätä, seuraa Hyde Parkin itäreunaa pohjoiseen ja päättyy Marble Archiin Oxford Streetin tuntumassa.[1][3] Park Lanen itälaidalta alkaa Mayfairin kaupunginosa, jossa tien välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita loistohotelleja, esimerkiksi Grosvenor House Hotel, The Dorchester, Hilton ja Four Seasons.[3][4] Hotellien lisäksi tien varrella on kalliiden automerkkien esittelytiloja.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Park Lane sai alkunsa Hyde Parkin itäreunaa seuranneesta kulkuväylästä, joka muodostui Henrik VIII:n ympäröityä puiston aidalla 1500-luvulla.[2][4] Se ei ollut pahaista polkua kummempi ja tunnettiin nimellä Tyburn Lane 1700-luvulle asti.[4] Vaunuliikenteen lisäännyttyä tiellä Kensington Turnpike Trust otti sen hallintaansa vuonna 1741 ja päällysti sen eteläisimmän osuuden kivillä.[2]
Mayfairin väkiluvun kasvaessa Park Lanen itälaidalle alettiin rakentaa aatelisten herraskartanoita. Dorchester House valmistui vuonna 1751; tosin rakennuksesta alettiin käyttää tätä nimeä vasta, kun sen ostanut Joseph Damer sai Dorchesterin jaarlin arvonimen vuonna 1792. Grosvenorit, joista myöhemmin tuli Westminsterin herttuoita, asuivat Park Lanella vuodesta 1806 alkaen.[4]
Park Lanen merkitys liikenneväylänä alkoi kasvaa 1820-luvulla, jolloin Hyde Park Cornerin ympäristöä kehitettiin arkkitehti Decimus Burtonin suunnitelmien perusteella. Samanaikaisesti Park Lanelle rakennettiin useita uusia arvokiinteistöjä ja kunnostettiin vanhoja. Esimerkiksi Benjamin Dean Wyatt suunnitteli Londonderry Housen ja Apsley Housen uudelleen, ja pohjoisempana kunnostettiin muun muassa Dudley Housea ja Grosvenor Housea.[2] 1800-luvun puolivälissä Robert Stayner Holford muutti Dorchester Housen loisteliaaksi renessanssipalatsiksi.[2][4] Park Lanen kapeudesta alkoi muodostua ongelma liikenteelle, kunnes hallitus lopulta levensi sitä Oxford Streetiltä Stanhope Gatelle asti vuonna 1868.[2]
.jpg)
Kauniit puistonäkymät houkuttelivat kiinteistökeinottelijoita rakentamaan loistohotelleja Park Lanelle maailmansotien välisenä aikana. Keinottelijoita eivät säikäyttäneet edes 1700- ja 1800-luvulla rakennettujen kartanoiden korkeat hinnat. Vuonna 1927 avattu art deco -tyylinen Park Lane Hotel (nykyinen Sheraton) oli Britannian ensimmäinen hotelli, jossa jokaiseen huoneeseen kuului oma kylpyhuone. Grosvenor House Hotel avattiin vuonna 1929, ja samana vuonna purettiin myös Dorchester House, joka korvattiin myöhemmin The Dorchester -hotellilla.[4]
Hyde Parkista erotettiin vuonna 1962 kaistale, jotta Park Lane saatiin levennettyä kaksiajorataiseksi. Itäisen ajoradan eteläisin osuus reititettiin Apsley Housen itäpuolitse Hyde Park Corneriin. Hyde Parkin alle rakennettiin valtava pysäköintiluola, jonne mahtuu 1 100 autoa. Vuonna 1963 valmistui 28-kerroksinen Hilton, josta tuli Lontoon uusi maamerkki, ja vuonna 1970 Inn on the Park -hotelli (nykyinen Four Seasons).[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b USRN: 8400585 FindMyStreet. Viitattu 17.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Park Lane Survey of London: Volume 40, the Grosvenor Estate in Mayfair, Part 2 (The Buildings). British History Online. Viitattu 17.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b The best hotels in Park Lane TimeOut. 23.8.2021. Viitattu 17.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Park Lane Hidden London. Viitattu 18.5.2023. (englanniksi)