Pareiasaurit
| Pareiasauridae | |
|---|---|
 Scutosaurus karpinskii |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Procolophonomorpha |
| Alalahko: | Procolophonia |
| Yläheimo: |
Pareiasauroidea Lydekker, 1889 |
| Heimo: |
Pareiasauridae Lydekker, 1889 |
| Alaryhmät | |
|
|
Pareiasaurit (Pareiasauridae) on sukupuuttoon kuollut varhaisten anapsidisten matelijoiden heimo. Ne olivat suuria kasvinsyöjiä, jotka kukoistivat permikaudella. Pareiasaurien pituus vaihteli 60-300 senttimetrin välillä, ja jotkut saattavat ovat sattaneet tulla yli 600 kiloa painaviksi. Ne olivat vankkoja otuksia, lyhyillä hännillä, tukevilla raajoilla ja leveillä jaloilla. Pareiasaureja suojasivat osteodermeiksi kutsutut luulevyt, jotka levittyivät pitkin niiden ihoa. Niiden raskaita päitä koristivat useat reunukset ja kohoumat.
Niiden lehdenmuotoiset hampaat, joissa oli useita huippuja, muistuttavat iguaanien, caseidien ja muiden kasveja syövien matelijoiden hampaita. Tämä hampaisto yhdessä leveän ruumiin kanssa, joka on saattanut sisältää laajan ruoansulatuskanavan, ovat todisteita kasvipohjaisesta ruokavaliosta.
Jotkut paleontologit, kuten Michael Lee, väittävät, että pareiasaurit sisältävät nykyisten kilpikonnien suoran esi-isän. Pareiasaurien kalloilla on useita ominaisuuksia, jotka muistuttavat kilpikonnia, ja joidenkin lajien suojat muuntuivat osaksi luisiksi levyiksi, jotka olivat mahdollisesti esiasteita kilpikonnien selkäkilville.[1] Jalil ja Janvier, totesivat myös laajassa pareiasaurien suhteiden tutkimuksessa että kilpikonnat ovat lähisukulaisia "kääpiö" pareiasaureille, kuten Pumiliopareialle.[2] Kilpikonnien tarkat suhteet ovat kuitenkin vielä kiistanalaiset, ja pareiasaurien kilvet voivat olla homologisia kilpikonnien kuorien kanssa.[3]
Fylogenia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alla on kladogrammi Jalil ja Janvier pohjalta (2005):[2]
| Parareptilia |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Toinen kladogrammi perustuu Tsuji et al. (2013) tutkimukseen:[4]
| Pareiasauria |
| ||||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Carroll, R. L., (1988), Vertebrate Paleontology and Evolution, W.H. Freeman & Co. New York, p. 205
- Kuhn, O, 1969, Cotylosauria, part 6 of Handbuch der Palaoherpetologie (Encyclopedia of Palaeoherpetology), Gustav Fischer Verlag, Stuttgart & Portland
- Laurin, M. (1996), "Introduction to Pareiasauria - An Upper Permian group of Anapsids"
- Mikko's Phylogeny Archive Hallucicrania - Pareiasauriformes (Arkistoitu – Internet Archive)
- Palaeos Anapsida: Hallucicrania
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lee, M.S.Y. (1997). "Pareiasaur phylogeny and the origin of turtles." Zoological Journal of the Linnean Society, 120(3): 197-280. doi:10.1111/j.1096-3642.1997.tb01279.x
- ↑ a b Jalil, N.-E. and Janvier, P. (2005). "Les pareiasaures (Amniota, Parareptilia) du Permien supérieur du Bassin d’Argana, Maroc." Geodiversitas, 27(1) : 35-132.
- ↑ deBraga, M. and Rieppel, O. (1997).
- ↑ Tsuji, L. A. & Sidor, C. A. & Steyer, J. - S. B. & Smith, R. M. H. & Tabor, N. J. & Ide, O.: The vertebrate fauna of the Upper Permian of Niger—VII. Cranial anatomy and relationships of Bunostegos akokanensis (Pareiasauria). Journal of Vertebrate Paleontology, 2013, 33. vsk, s. 747. doi:10.1080/02724634.2013.739537 (englanniksi)