Paratiisilinnut

Paratiisilinnut
	; Prinsessaparatiisilintu (Paradisaea minor)
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Paratiisilinnut; Paradisaeidae ; Vigors, 1825
Suvut
	Paratiisiharakat Astrapia; Jousipyrstöt Cicinnurus; Käyränokat Drepanornis; Sirppinokat Epimachus; Lophorina; Lycocorax; Manukit Manucodia; Paratiisilinnut Paradisaea; Liputtajat Parotia; Pteridophora; Viuhkasiivet Ptiloris; Seleucidis; Semioptera;
Katso myös
	Paratiisilinnut Wikispeciesissä; Paratiisilinnut Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Tämä artikkeli käsittelee varpuslintuheimoa. Artikkeli paratiisilintusuvusta, katso Paratiisilinnut (suku), tai artikkeli tähdistöstä, katso Paratiisilintu (tähdistö).

Paratiisilinnut (Paradisaeidae) on varpuslintujen lahkoon kuuluva lintu heimo, johon kuuluu yli neljäkymmentä koristeellista Oseaniassa esiintyvää lajia. Valtaosa lajeista esiintyy Uudessa Guineassa, jolle on kotoperäisiä 36 lajia. Papua-Uuden-Guinean lipussa esiintyy heimon tyyppilaji isoparatiisilintu (Paradisaea apoda). Muutamia lajeja esiintyy lisäksi Molukeilla ja Pohjois-Australiassa. Eräät tutkijat lukevat heimon varislintuihin; lisäksi lavastajat (Ptilonorhynchidae) ovat läheistä sukua paratiisilinnuille.

Tuntomerkit

Paratiisilinnut ovat tavallisesti variksen kokoisia tai hieman sitä pienempiä, mikäli mukaan ei lasketa eräiden lajien pitkiä pyrstösulkia, jotka saavuttavat jopa metrin pituuden. Niiden nokka on tukeva ja jalat vankat. Huolimatta koristeellisesta ulkonäöstään paratiisilinnut ovat varsin alkeellinen lintuheimo.

Useimpien paratiisilintulajien koirailla on silmiinpistävän koristeellinen höyhenpeite. Sulat voivat olla loistavan värikkäitä tai pyrstösulat monta kertaa itse lintua pidempiä. Rubiini- eli pampulajousipyrstökoiraan (Cicinnurus regius) höyhenpuku on lähes kauttaaltaan kirkkaanpunainen ja sen kahden ohuen, nauhamaisen pyrstösulan päässä on vihreä pallo. Mustanvihreän nauhaparatiisiharakan (Astrapia mayeri) pyrstösulat ovat noin metrin mittaiset itse linnun pituuden ollessa noin 25 senttimetriä. Viiriparatiisilinnulla (Pteridophora alberti) puolestaan lähtee pään kummaltakin sivulta 2–3 kertaa lintua pidempi ruoti, jossa on sarja sarveislevyjä. Höyhenpeitteeltään erityisen värikkäitä ja koreita ovat suvun Paradisaea koiraat, kuten komea isoparatiisilintu vaaleanruskeine linnun siipiä suurempine kylkitöyhtöineen.

Ulkonäkönsä ohella paratiisilinnut ovat myös tunnettuja näyttävistä soidintansseistaan. Ne muodostavat usein ryhmiä, joissa koiraat esittelevät kilvan avujaan naaraille. Linnut käyttävät pitkiä koristehöyheniään tai värikkäitä töyhtöjään tähän tarkoitukseen. Naaraat ovat usein koiraita huomattavasti vaatimattomamman näköisiä. Lisäksi yksiavioisten paratiisilintulajien höyhenpeite on moniavioisia hillitympi. Sorsien ja kolibrien ohella paratiisilinnuilla esiintyy linnuista eniten risteymiä, mikä on seurausta ryhmäsoidinmenoista.

Uhat

Uuden-Guinean alkuperäiskansat ovat käyttäneet mahdollisesti jo tuhansia vuosia paratiisilintujen näyttäviä sulkia omissa rituaaleissaan. Eräiden useimmin metsästettyjen lajien on havaittu aloittavan soidinmenot jo ennen kuin niihin tarkoitetut sulat ovat alkaneet kasvaa, mikä saattaa olla seurausta lajien sopeutumisesta metsästykseen. Eurooppalaiset puolestaan alkoivat viedä 1800-luvulla suuria määriä nahkoja ja sulkia kotiseuduilleen, jossa niistä oli tullut suosittu koriste naistenhatuissa. Lintujen metsästäminen oli kiivaimmillaan 1800- ja 1900-luvun vaihteessa, kunnes niiden vienti kiellettiin 1920-luvulla.

Nykyään Papua-Uuden-Guinean hallitus on kieltänyt paikallisten paratiisilintujen nahkojen tai höyhenien hallussapidon muilta kuin maan kansalaisilta. Ainoastaan alkuperäiskansoilla on rajoitettu oikeus lintujen metsästämiseen. Vain kolmea lajia pidetään tällä hetkellä uhanalaisena tai erittäin uhanalaisena, mutta uutena uhkana on elinympäristöjen häviäminen metsähakkuiden seurauksena.

Suvut ja lajit

Luokitus perustuu BirdLife Suomen julkaisemaan nimistöön maailman lintulajien suomenkielisistä nimistä.^[2]

Jousipyrstöt (Cicinnurus)

Kaljujousipyrstö (Cicinnurus respublica)
Kultajousipyrstö (Cicinnurus magnificus)
Rubiinijousipyrstö (Cicinnurus regius)

Käyränokat (Drepanornis)

Kirjokäyränokka (Drepanornis bruijnii)
Käyränokka (Drepanornis albertisi)

Liputtajat (Parotia)

Arfakinliputtaja (Parotia sefilata)
Fojanliputtaja (Parotia berlepschi)
Idäntöpöliputtaja (Parotia helenae)
Kuningasliputtaja (Parotia wahnesi)
Kuningatarliputtaja (Parotia carolae)
Töpöliputtaja (Parotia lawesii)

Manukit (Manucodia)

Keisarimanukki (Manucodia comrii)
Lyhytpyrstömanukki (Manucodia jobiensis)
Viheltäjämanukki (Manucodia ater)
Viikunamanukki (Manucodia chalybatus)

Paratiisiharakat (Astrapia)

Arfakinparatiisiharakka (Astrapia nigra)
Helttaotsa (Astrapia carunculata)
Nauhaparatiisiharakka (Astrapia mayeri)
Huoninparatiisiharakka (Astrapia rothschildi)

Smaragdiparatiisiharakka (Astrapia splendidissima)
Töpöhelttaotsa (Astrapia brevicauda)
Viuhkaparatiisiharakka (Astrapia stephaniae)