Paptic
| Paptic Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 2014[1] |
| Toimitusjohtaja | Tuomas Mustonen[2] |
| Kotipaikka | Espoo[2] |
| Liikevaihto | 7,3 miljoonaa euroa (2023)[2] |
| Liikevoitto | - 2,4 miljoonaa euroa (2023)[2] |
| Henkilöstö | 32 (2023)[2] |
| Omistaja | Muun muassa VTT Ventures, Besodos Investors, perustajat, Itochu Corporation (2022)[3] |
| Kotisivu | https://paptic.com/ |
Paptic Oy on suomalainen startup-yritys, joka on kehittänyt kierrätettävän[1], uusiutuvista raaka-aineista valmistetun vastineen muoville, paperille ja tekstiilille.[4] [5] Yrityksen valmistamaa materiaalia kutsutaan myös nimellä Paptic.[6] Yritys on VTT:n spin-off-yritys.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2015–2019
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paptic aloitti toimintansa huhtikuussa 2015.[4] Ensimmäiset kaksi sijoittajaa yritykselle löydettiin Slush-tapahtumasta syksyllä 2014.[1] Yhtiön liikeideana oli kaupallistaa VTT:ssä kehitetty muovinkaltainen paperimateriaali, jolla haluttiin korvata perinteiset muovipussit.[8] Yhtiön perustajat, yhtiön toimitusjohtaja Tuomas Mustonen[9], Karita Kinnunen-Raudaskoski ja Esa Torniainen[10] olivat työskennelleet yhdessä VTT:llä.[11] Kinnunen-Raudaskoski on tehnyt väitöskirjansa vaahtoteknologiasta, Mustonen on opiskellut paperifysiikkaa ja Torniainen graafista tekniikkaa.[12] Tuotetta päätettiin valmistaa vaahtorainauksella, jota pystyi toteuttamaan vanhoilla paperikoneilla.[11] Yhtiön tuotteiden kysyntää nosti samana vuonna hyväksytty EU-direktiivi, jolla haluttiin vähentää muovisten kantokassien kulutusta. Yhtiö valmisti ensimmäiset tuotteensa Otaniemessä koetehtaallaan.[12]
Alkuvuonna 2016 Seppälä ja Body Shop Suomi ottivat Papticin valmistamat uudelleenkäytettävät kassit testikäyttöön[1] korvaten niillä käyttämiään muovi- ja paperikasseja.[13] Kesäkuussa Paptic toimitti ensimmäiset tuotteensa, suomalaisesta puusta valmistetut kassit myytäväksi vaatekauppaketju Seppälän liikkeisiin.[14] Kassit oli valmistettu Papticin koetuotantolaitoksessa Espoossa.[15]
Vuoteen 2017 mennessä yritys oli kerännyt yksityisiltä sijoittajilta kahden miljoonan euron pääoman.[4] Helmikuussa Paptic kertoi suunnittelevansa investointia käytöstä poistettuun paperikoneeseen.[8] [4]
Paptic sai investointiaan varten EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta noin kaksi miljoonaa euroa projektirahoitustukea, minkä lisäksi sijoittajilta tavoiteltiin 10 miljoonaa euroa A-sijoituskierroksella.[4] Kumppaneiksi etsittiin niin paperin kuin pakkaustenkin valmistajia, lopputuotteita taas haluttiin myydä esimerkiksi erilaisille liikeketjuille.[8] Paptic sai lausunnon, jonka mukaan Paptic-materiaalia voi käyttää myös elintarvikepakkauksissa.[5]
Vuonna 2018 Paptic osallistui Fashion for Good -kiihdyttämäohjelmaan Amsterdamissa[10] ja päätti vaihtaa liiketoimintamalliaan.[12] Oman paperikoneen hankinnasta luovuttiin, sen sijaan yritys päätti hyödyntää sopimusvalmistusta. Tuotteet haluttiin valmistaa paperitehtaalla, jolla olisi vapaata tuotantokapasiteettia. Tuotantokumppaniksi saatiin keskieurooppalainen erikoispaperitehdas.[7][6] Paptic oli kehittänyt tavan tuottaa tuotteitaan myös ilman vaahtoteknologiaa.[12]
2020–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuussa 2020 kerättiin yli neljän miljoonan euron rahoitus Springvestin kanssa toteutetulla rahoituskierroksella.[16] Sijoittajien joukossa oli muun muassa Moomin Characters. Papticilla oli 17 työntekijää ja sen omistajia olivat kolmen perustajaosakkaan lisäksi esimerkiksi VTT Ventures Oy.[17] Paptic halusi kasvattaa sopimusvalmistajien määrää[6] ja kertoi haluavansa aloittaa myös lisensointiin perustuvan liiketoiminnan. Sen myymät teknologialisenssit mahdollistaisivat Paptic-materiaalin valmistamisen.[17] Viennin osuus liikevaihdosta oli yli 90 prosenttia.[7] Liikevaihto oli 1,3 miljoonaa euroa.[12]
Vuonna 2021 Papticin joustavaa pakkausmateriaalia toimitettiin 35 maahan.[7] Syksyllä yrityksen sijoittajien joukkooon liittyi Itochu Corporation, yksi Japanin suurimmista kauppahuoneista.[16][18] Yhteensä Paptic oli kerännyt noin 13 miljoonaa euroa pääomasijoituksia.[16] Yhtiön liikevaihto oli 3,3 miljoonaa euroa.[12]
Syyskuussa 2022 Paptic kertoi aloittaneensa yhteistyön Walki Groupin kanssa, josta tuli sen ensimmäinen globaali jakelija. Paptic-materiaalia vietiin 50 maahan.[19] Yhtiön liikevaihto kolminkertaistui.[12]
Syyskuussa 2023 Ilmastorahasto kertoi myöntäneensä Papticille pääomalainaa enintään 10 miljoonan euron verran. Samalla rahoituskierroksella kerättiin myös 13 miljoonan euron pääomat European Circular Bioeconomy Fundilta, Ecolab-yhtiöltä ja Itochu Fibre -kauppahuoneelta sekä 2,5 miljooan euron avustus Euroopan innovaationeuvostolta. Rahoituksella on tarkoistus hankkia vaahtorainauslaitteistot, jotka asennetaan Papticin kumppanitehtaille. Yhtiön tavoitteena oli myös hyödyntää tuotettaan uusissa tuoteryhmissä.[12]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2023 yhtiöllä oli 32 työntekijää.[2] Sen tuotteita valmistetaan kolmessa eri tehtaassa,[3] jotka sijaitsevat Saksassa ja Espanjassa.[20] Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa.[20]
Yhtiöllä on noin 750 osakasta.[20] Omistajia ovat perustajien lisäksi muun muassa VTT Ventures, Besodos Investors ja Itochu Corporation. Omistajien joukossa on myös muita pääomasijoittajia, perhesijoitusyhtiöitä ja yksityissijoittajia.[3]
Paptic-materiaali
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paptic-termi on johdettu sanoista paperi (paper) ja muovi (plastic).[12]
Paptic Tringaa käytetään verkkokaupoissa ja kassien valmistamisessa, samoin kuin Paptic Sternaa. Tringa on niin kutsuttu premium-materiaali, Sterna taas on suunniteltu massatuotantoon.[21]
Materiaalin ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Papticin on pitänyt luokitella materiaalinsa voidakseen myydä sitä. Vaikka Paptic-materiaalin ominaisuudet muistuttavat sekä muovia että tekstiileitä, se on niiden sijasta luokiteltu erikoispaperiksi.[5] Muoville ominaisia piirteitä ovat lujuus, joustavuus ja kosteudensieto. Se voidaan kuitenkin kierrättää kartonkien joukossa.[7] [5]
Paptic-materiaali valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista.[5] Materiaali biohajoaa teollisessa kompostoinnissa[17] ja sitä voi käyttää vaikka uunin sytykkeenä.[22] Materiaalista valmistettuja kasseja voi käyttää kymmeniä kertoja.[6] Materiaalilla voidaan korvata esimerkiksi LDPE-muovin käyttö.[20]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiön käyttämä tuotantomenetelmä on patentoitu.[7] Vaahtorainauksessa paperikoneessa käytetty vesi korvataan vaahdolla, joka tuo puukuidusta esiin uusia ominaisuuksia. Lähes samanlaista materiaalia voidaan valmistaa myös ilman vaahtoteknologiaa. Vaahtorainauksen avulla valmistetusta tuotteeta tulee sitkeämpää ja kevyempää.[12]
Paptic-materiaalia tuotetaan pitkäkuituisesta sellusta,[7] [11] eli biopohjaisista raaka-aineista, kuten FSC-sertifioidusta suomalaisesta havupuukuidusta.[5] [23]
Käyttötapoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paptic-materiaalista voi valmistaa tuotteita, jotka on aiemmin valmistettu muovista.[6] Siitä voidaan tehdä paperia ja muovikalvoja jalostavilla pakkauskoneilla pakkauksia,[7] kuten pusseja,[6] kestokasseja, elintarvikepakkauksia,[5] verkkokaupan lähetyskuoria,[24] tuotepakkauksia[25] ja kääreitä.[17]
Materiaaliin voidaan tehdä painatuksia kuten paperiin ja sitä voidaan jalostaa tuotteiksi esimerkiksi kuumasaumaamalla, liimaamalla ja ompelemalla.[17]
Markkinat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2022 liikevaihdosta 98 prosenttia tuli viennistä.[20] Yrityksen liiketoiminnassa hyödynnetään sopimusvalmistusta, jonka ansiosta tuotantokapasiteettia voidaan kasvattaa ilman raskaita teollisia investointeja. Teknologialisenssin ostaneet voivat valmistaa itse Paptic-materiaalia.[17]
Papticista valmistettuja tuotteita on käytetty esimerkiksi Sokos- ja Stockmann-tavarataloketjuissa,[17] Verkkokauppa.comissa,[3] ranskalaisessa Galeries Lafayette tavarataloketjussa[26] italaisessa Todis-kauppaketjussa[20] ja Moomin Shopeissa.[17]
Papticin materiaaliin pakataan myös:
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuonna 2016 Paptic oli mukana Kasvu Open 2016 -kilpailun finaalissa.[4]
- Helmikuussa 2017 Talouselämä valitsi Papticin kymmenen kuumimman startupin joukkoon[8] ja toukokuussa Paptic-materiaali sijoittui toiseksi saksalaisen Nova-instituutin listauksessa vuoden biomateriaaleista.[11]
- Vuonna 2018 Paptic voitti pääpalkinnon Suomen ympäristökeskus SyKen järjestämässä kilpailussa, jossa etsittiin ratkaisuja Itämereen päätyvän roskan vähentämisessä.[24]
- Vuonna 2020 Papticin Stockmannille Paptic Tringasta valmistama verkkokauppapakkaus palkittiin sekä pohjoismaisessa ScanStar- että kansainvälisessä WorldStar-kilpailuissa.[29]
- Vuonna 2022 Papticin kuitumateriaalista tehty vihannespakkaus,[30] sipulipussi, palkittiin ScanStar-kilpailussa[19] sekä myöhemmin WorldStar-kilpailussa.[31]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Suomalaiskeksintö: Puu korvaa kauppakasseissa muovin Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b c d e f Paptic Oy Kauppalehti. Viitattu 12.11.2024.
- ↑ a b c d Taru Rokka: Tällä suomalaisyhtiöllä on hurjat kasvuluvut: 7 805 % Talouselämä. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ a b c d e f Jorma Pöysä: Startup-yritys Paptic valmistelee paperikoneinvestointia Kauppalehti. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b c d e f g Terhi Pape-Mustonen: Slushista ponnistanut Paptic siirtyy teolliseen tuotantoon – raaka-aineena suomalaista havupuukuitua Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b c d e f Katja Lamminen: Kotimaisen Papticin puupohjaista, vettähylkivää pakkausmateriaalia valmistetaan Saksassa ja myydään kymmeniin maihin – etsii rahoitusta tuotannon laajentamiseksi myös Suomeen Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b c d e f g h Matti Keränen: Suomessa kehitettiin sellusta muovin korvaajaksi joustava pakkausmateriaali, jota viedään jo 35 maahan Tekniikkatalous. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b c d Juha-Matti Mäntylä: Talouselämän kuumimmat startupit: Paptic on pakkausten Gore-Tex, ostoslistalla paperikone Talouselämä. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ Muovipusseja puusta valmistava Paptic keräsi yli miljoonan rahoituskierroksella www.ammattilehti.fi. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b Riikka Koskenranta: Kuvittele maailma ilman muovipusseja – Espoolainen startup kovassa nosteessa Yrittajat.fi. 1.4.2018. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b c d Suomalaisinnovaatio haastaa muovin: merten muovijäte kuriin uuden sukupolven paperikassilla Ammattilehti. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j Lappalainen, Elina: Paperiteollisuus | Kovaa kasvava suomalaisyritys uskoo kehittäneensä muovin korvaajan Helsingin Sanomat. 4.9.2023. Viitattu 12.11.2024.
- ↑ Puusta kauppakassiksi suomalaisinnovaatiolla Koneviesti. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ Seppälä käy taistoon muovikasseja vastaan - tilalle puusta valmistettuja ostoskasseja Markkinointi & Mainonta. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ Suomalainen start up tekee puusta muovikasseja mtvuutiset.fi. 16.6.2016. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b c Paptic sai sijoittajan Japanista Print&Media. 6.9.2021. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b c d e f g h Elina Lappalainen: Muumi-yhtiö sijoitti puupohjaista pakkausmateriaalia kehittävään startupiin: Miljoonapotti on Papticin suunnitelmissa vasta alkua Talouselämä. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ Puumuovipakkauksia valmistava Paptic sai investoinnin japanilaisjätiltä Kemia-lehti. 6.9.2021. Arkistoitu 17.11.2021. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b Walki alkaa tarjota Papticin materiaaleja Print&Media. 22.9.2022. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ a b c d e f Pänkäläinen, Seppo: Kun Paptic Oy kehitti vastineen pakkausmuoville, jyväskyläläisperustaja tajusi: "Ollaan ison äärellä" Keskisuomalainen. 5.9.2023. Viitattu 12.11.2024.
- ↑ Paptic laajentaa tuotantokapasiteettiaan Print&Media. 15.12.2021. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ Puku kierrätyskuidusta ja kengät selluloosasta – Suomessa kehitetään uusia kierrätysmateriaaleja muovin korvaajiksi Yle Uutiset. 21.7.2018. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ Kankare, Matti: Muovin hyljeksintä etenee: nyt Sokos testaa muovikasseista luopumista Talouselämä. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ a b Saara Tammi: Kierrätettävän muovinkorvikkeen toivotaan pelastavan Itämeren roskaantumiselta Helsingin Sanomat. 25.8.2018. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ Papticilta uusi materiaali joustopakkauksiin Print&Media. 22.6.2021. Viitattu 9.12.2021.
- ↑ Juha-Pekka Raeste HS: Sokos luopuu kokeeksi muovikasseista, tilalle paperikangaskassit Helsingin Sanomat. 11.12.2019. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ Muotoilutärpit, levy - 08/2022 PDF - Näköislehti suomenkuvalehti.fi. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ Vuodevaatevalmistaja Familon siirtyy muovittomiin pakkauksiin – uudistus säästää vuodessa miljoonan muovikassin verran muovia Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ WorldStar-pakkauspalkinto Papticille ja Stora Ensolle Print&Media. 8.1.2021. Viitattu 7.2.2023.
- ↑ DS Smithille kolme palkintoa ScanStar-kilpailussa Print&Media. 2.9.2022. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ Kuusi pakkausalan WorldStar -palkintoa Suomeen Print&Media. 10.1.2023. Viitattu 7.2.2023.