Paperikaarnamyrtti
| Paperikaarnamyrtti | |
|---|---|
 Paperikaarnamyrtti kukassa |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicotidae |
| Lahko: | Myrtales |
| Heimo: | Myrttikasvit Myrtaceae |
| Suku: | Kaarnamyrtit Melaleuca |
| Laji: | alternifolia |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Paperikaarnamyrtti (Melaleuca alternifolia) on myrttikasveihin kuuluva kasvilaji. Se on peräisin subtrooppisesta Australiasta,[1] ja sitä tavataan Queenslandin kaakkoisosissa ja pohjoisrannikolla sekä lähiseuduilla Uudessa Etelä-Walesissa. Sitä kasvaa joenrannoilla ja soisilla tasangoilla.[2] Paperikaarnamyrtin öljyä myydään ihonhoitoon. Sillä saattaa olla antiseptisia ominaisuuksia.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paperikaarnamyrtti on jopa 7 metriä korkeaksi kasvava pensas tai pieni puu. Sillä on paperimainen kaarna. Sen havunohuet lehdet järjestäytyvät vuorottain ja joskus sekavasti. Lehdet ovat pehmeitä, sileitä ja pitkulaisia muodoltaan. Ne ovat usein 10–35 mm pitkiä ja vain 1 mm ohuita. Niissä on myös paljon öljyä.[2]
Kasvi kukkii useimmiten keväällä tai alkukeväästä. Röyhyisten kukkien seassa kasvaa myös teräviä, 3–5 cm mittaisia piikkejä. Siihen kasvavat 2–3 cm mittaiset puiset ja kuppimaiset hedelmät.[2]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australian alkuasukkaat ovat perinteisesti käyttäneet teepuun lehtiä antiseptisesti. Vähäinen määrä kliinisiä tutkimuksia on osoittanut, että teepuuöljystä voi olla hyötyä aknen ja jalkasienen hoidossa. Siitä saattaa olla hyötyä joissakin muissakin tilanteissa, joissa antiseptisista aineista voi olla apua, mutta niistä ei ole riittävää tutkimusnäyttöä.[3]
Teepuuöljy sopii ulkoisesti käytettynä useammille, mutta se voi aiheuttaa joillekin allergista ihottumaa. Raskaudenaikaisesta käytöstä ei ole näyttöä. Teepuuöljyä ei kannata käyttää sisäisesti, koska sillä on monia ikäviä haittavaikutuksia, kuten sekavuutta.[3] Sitä pidetään myös myrkyllisenä sisäisesti käytettynä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Melaleuca alternifolia (Maiden & Betche) Cheel | Plants of the World Online | Kew Science Plants of the World Online. Viitattu 9.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c PlantNET - FloraOnline plantnet.rbgsyd.nsw.gov.au. Viitattu 9.1.2024.
- ↑ a b Tea Tree Oil NCCIH. Viitattu 9.1.2024. (englanniksi)
- ↑ K. A. Hammer, C. F. Carson, T. V. Riley, J. B. Nielsen: A review of the toxicity of Melaleuca alternifolia (tea tree) oil. Food and Chemical Toxicology, 1.5.2006, 44. vsk, nro 5, s. 616–625. doi:10.1016/j.fct.2005.09.001 ISSN 0278-6915 Artikkelin verkkoversio.