Papaija (hedelmä)

Papaijoiksi kutsutaan papaijojen (Carica) ja mitojen (Vasconcellea) kasvisukuihin kuuluvien lajien syötäviä hedelmiä. Tunnetuin on trooppisesta Keski-Amerikasta kotoisin olevan tarhapapaijan (Carica papaya) hedelmä. Kasvi on kookas, jopa kymmenmetriseksi kasvava puutunut ruoho, jonka latvaan hedelmät kasvavat rykelmänä. Sen hedelmät ovat tuoreena myytäessä kookkaan päärynän näköisiä. Ne muuttuvat kypsyessään väriltään vihreästä kellertäväksi. Tarhapapaijan malto on keltaisenpunainen ja sisältä täynnä pippurinkokoisia, tummia siemeniä. Kasvia on joskus nimitetty myös melonipuuksi.^[1] Aasiassa tarhapapaijan hedelmää käytetään usein myös raakana, jolloin hedelmä korjataan vihreänä ja sen siemenet eivät ole kehittyneet. Vihreän papaijan hedelmän makua kuvaillaan kirpeän kurkkumaiseksi.^[2]

Toinen hedelmistään tunnettu papaija on eteläamerikkalainen särmäpapaija, joka on aiemmin luokiteltu papaijojen sukuun. Se on risteymä, jonka kantalajeja ovat mitolajit vuorimito (Vasconcellea pubescens) ja Vasconcellea stipulata. Särmäpapaijasta on käytetty myös alkuperäalueelta Ecuadorista lähtöisin olevaa nimeä babaco. Kasvin hedelmä on 20–30 senttimetrin pituinen, suippokärkinen ja vihertävänkeltainen. Poikkileikkaukseltaan se on viisikulmainen.^[1]