Pantterikärpässieni
| Pantterikärpässieni | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Amanitaceae |
| Suku: | Kärpässienet Amanita |
| Laji: | pantherina |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Pantterikärpässieni (Amanita pantherina) on myrkyllinen kärpässienilaji. Se muistuttaa nuorena toista myrkyllistä kärpässienilajia, ruskokärpässientä. Pantterikärpässienessä on samoja myrkkyjä kuin punakärpässienessä, mutta suurempina pitoisuuksina.[2]
Pantterikärpässienen lakki on 5–12 senttimetriä leveä ja väriltään vaaleanruskea tai ruskea. Suojusjätteet ovat irtonaisia ja valkoisia. Heltat ovat valkoiset ja melko tiheät. Jalka on 6–12 senttimetriä pitkä ja valkoinen. Rengas on leveä, valkoinen ja riippuva. Malto on valkoista. Haju muistuttaa raakaa perunaa. Pantterikärpässientä tavataan melko yleisenä Etelä-Suomen lehdoissa, lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa, erityisesti tammen seurassa. Lounaissaaristossa pantterikärpässientä on tavattu myös männyn seurassa. Kasvuaika on elokuusta syyskuuhun. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 2.9.2008.
- ↑ a b Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 93. Kasvimuseo ja WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3