Panthera pardus melas
| Panthera pardus melas | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
| Suku: | Suurkissat Panthera |
| Laji: | Leopardi pardus |
| Alalaji: | melas |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Panthera pardus melas |
|
 Levinneisyyskartta. |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Panthera pardus melas on ainoastaan Indonesiaan kuuluvalla Jaavan saarella esiintyvä leopardin alalaji. Kannan koko on 350–525 yksilöä ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt sen erittäin uhanalaiseksi. P. p. melas on jaavantiikerin katoamisen jälkeen myös Jaavan ainoa suurkissa.
Taksonomia ja evoluutio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Panthera pardus melas on leopardin (Panthera pardus) alalaji. Morfologisissa ja molekulaarisissa tutkimuksissa alalajin on todettu poikkeavan huomattavasti Aasian kaikista muista leopardin alalajeista.[2]
P. p. melas on nykyisin Jaavan ainoa suurkissa. Borneonpuuleopardi (Neofelis diardi) katosi saarelta holoseenin aikana ja jaavantiikeri (Panthera tigris sondaica) 1970-luvulla.[2] Leopardia on tavattu saarella mahdollisesti pleistoseenin keskivaiheilta lähtien. Mahdollisesti leviäminen Jaavalle on tapahtunut Sumatran ohi kulkenutta maakangasta pitkin Malakan niemimaalta. Leopardia on esiintynyt myös Sumatralla, josta ne katosivat pleistoseenikauden lopulla.[3]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]P. p. melas on kissaeläimeksi suurikokoinen ja jykevä. Leopardin alalajina se on kuitenkin suhteellisen pieni. Naaraat ovat uroksia pienempiä. Urosten ruumiin pituus on 77–122 cm ja naaraiden noin 109 cm. Molempien säkäkorkeus on noin 45–70 cm ja paino 30–60 kg. Karvoitus on lyhyt ja karkea. Turkki on suhteellisen värikäs ja siihen kuuluu täpläkuviointi. Pohjaväri on syvän punertava selällä ja vaaleampi kyljillä. Vatsapuoli on valkoinen. Myös melanismi on yleistä. Pää on suhteellisen pieni ja pyöreä. Häntä on pitkä ja tuuhea. Jalat ovat suhteellisen lyhyet. Eturaajat ovat voimakkaat ja takaraajat suhteellisesti solakammat.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]P. p. melas -alalajia tavataan ainoastaan Indonesian kuuluvalla Jaavan saarella. Leopardia ei esiinny esimerkiksi Sumatran ja Borneon saarilla. Jaavalla sen levinneisyysalue on laikuttainen. Sitä tavataan etenkin tiheissä trooppisissa sademetsissä saaren lounaisosassa, sekä kuivemmissa lehtimetsissä ja pensaikoissa saaren itäosissa. Saaren keskiosissa sitä tavataan myös tiikkipuuplantaaseilla. Historiallisesti sitä tiedetään tavatun myös Kangeansaarilla, josta ei kuitenkaan tunneta havaintoja sitten vuoden 1983.[2]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]P. p. melas elää pääosin yksin. Aktiivinen se on päivisin ja hämärässä. Etenkin lähellä ihmisasutusta se saattaa olla yöaktiivinen. Kantojen tiheyden on arvioitu olevan Gunung Gede Pangrangon kanssallispuistosa 1 yksilö/6 km² ja Gunung Halimun Salakin kansallispuistossa 1/65 km². Oma reviiri merkitään hajumerkein, joita tuotetaan hajurauhasilla varpaiden välissä esimerkiksi puiden raapimisen yhteydessä.[2]
P. p. melas on oman levinneisyysalueensa suurpetojen ravintoketjun huipulla jaavantiikerin häviämisen jälkeen. Muut alueen kissaeläimet leopardikissa ja kalastajakissa ovat sitä pienempiä. Leopardi on petoeläin ja se saalistaa pääosin pieniä ja keskikokoisia nisäkkäitä. Pieniä saaliita ovat esimerkiksi hiiret ja lepakot. Suurempiin lukeutuvat muntjakit, villisiat, timorinkauris, jaavanmakaki, lehtiapinat ja gibbonit. Se voi käydä myös kotieläiminä pidettyjen koirien, vuohien ja kanojen kimppuun.[2]
P. p. melas lisääntyy todennäköisesti koko vuoden ympäri. Lisääntyminen saattaa kuitenkin painottua lokakuun ja marraskuun väliselle ajalle. Tiineys kestää 90–106 päivää ja pentuja on kerrallaan 1–4. Emo imettää 100 päivää ja poikasista tulee sukukypsiä 22–28-kuukauden ikäisinä. Tarhaolosuhteissa niiden tiedetään eläneen 20-vuotiaiksi.[2]
Uhat ja suojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt alalajin P. p. melas erittäin uhanalaiseksi. Sen kannan koko on arviolta 350–525 yksilöä. Lisääntyviä täysikasvuisia yksilöitä on ehkä alle 250.[1] Kaikki sen alakannat ovat pieniä ja uhanalaisia. Suurin yksittäinen kanta esiintyy Gunung Halimun Salakin kansallispuistossa.[2]
Suurin alalajia uhkaava tekijä on sen elinympäristön häviäminen väestön lisääntymisen ja maanviljelyn leviämisen kautta. Ihmisen toiminnan seurauksena leopardille sopivaa elinympäristöä on vain 5 % Jaavan pinta-alasta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Wibisono, H., Wilianto, E., Pinondang, I., Rahman, D.A. & Chandradewi, D.: Panthera pardus melas IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i José R. Castelló: ”Javan Leopard”, Felids and Hyenas of the World : Wildcats, Panthers, Lynx, Pumas, Ocelots, Caracals, and Relatives. Princeton University Pres, 2020. ISBN 978-0-691-21186-2 (englanniksi)
- ↑ A. Wilting et. al: Evolutionary history and conservation significance of the Javan leopard Panthera pardus melas Journal of Zoology, Volume 299, Issue 4, s. 239-250. Zoological Society of London. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)