Panssarintorjuntakanuuna 25 K/34
25 K/34 on ranskalaisvalmisteinen puoliautomaattinen panssarintorjuntatykki. Sen suunnittelija ja valmistaja oli Hotchkiss. Suomessa aseen nimi oli ”Kanuuna 25 K/34” tai ”Kanuuna 25 K/37”.
Kevyempi versio Canon leger de 25 antichar SA-L modèle 1937[1] oli Suomessa nimeltään 25 K/37. Kummatkin tunnettiin Suomessa yleisesti nimellä Marianne.[2]
Alkuperäinen ranskalainen nimi aseelle on Canon leger de 25 antichar SA modèle 1934.[3][1] Tavallisesti käytettiin lyhennettä canon de 25. Britit käyttivät tykistä nimeä 25 mm Hotchkiss anti-tank gun. Britit hankkivat tykkiä korvatakseen nopeasti omien QF 2pdr -tykkiensä riittämättömän tuotannon Ranskassa oleville joukoille.
Käyttö Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eversti Aladár Paasonen sai pääministerin kansliasta käskynmilloin? ostaa puolustusministeriön tilauksesta tykkejä Ranskalta 300 kappaletta ja niihin 300 000 ammusta. Hänen onnistui saada 50 asetta.[4] Niistä 40 saatiin maahan Norjan Trondheimin kautta. Jälkitoimitukseen jäi 10 asetta. Saksan miehitettyä Norjan keväällä 1940 aseiden tilanne oli epäselvä ja ne saapuivat maahan myöhemmin. 20 tykkiä ehti rintamalle muutamaksi viikoksi.[2] Ase oli kevyenä helppo liikutella ja siinä oli erinomainen tähtäinkaukoputki, joka teki tykistä hyvin tarkan. Tämä korvasi jossakin määrin aseen heikohkoa tehoa.[2]
Vuonna 1940 Saksasta saatiin Ranskasta saatuja sotasaalistykkejä, joista K/34-versiota oli 133 kpl ja K/37-versiota 67 kpl. Aseet siirrettiin varsinaisilta pst-joukoilta linnoitusjoukoille 1. heinäkuuta 1941.[2]
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tykin versio kevyellä alustalla painoi 300 kg ja raskaampi versio 480 kg. Putken korotuskulma oli -5 - +15 astetta ja sivuliikkuma-ala 60 astetta. Tykin kaliiperi oli 25 millimetriä X 194 mm. Kranaatti painoi 320 grammaa ja sen lähtönopeus oli 920 m/s.[5]
Panssarikaranaatti oli kokovaippa-ammus, jossa oli teräsydin. Kranaatin läpäisy oli 30 asteen kulmassa 100 metrin etäisyydeltä 30 mm, 500 m 29 mm ja 20 mm 1000 metrin etäisyydeltä.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.antitank.co.uk/25mm.htm
- http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=60801
- Käkelä, Erkki: Marskin panssarintuhoojat: Suomen panssarintorjunnan kehitys ja panssariyhtymän panssarintorjuntayksiköiden historia. Porvoo: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24638-7 (suomeksi)
- Nevalainen, Petri: Marskin tiedustelija: eversti Aladár Paasosen tarina. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2012. ISBN 978-952-5989-03-8 (suomeksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b http://www.winterwar.com/Weapons/FinAT/FINantitank.htm#The%2025%20K/37
- ↑ a b c d Marskin panssarintuhoojat s.120, 165,228
- ↑ http://3dlm.net/spip/spip.php?article447
- ↑ Nevalainen, Petri: Marskin tiedustelija: eversti Aladár Paasosen tarina, s. 108-110. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2012. ISBN 978-952-5989-03-8 (suomeksi)
- ↑ axishistory.com
- ↑ antitank.com
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Panssarintorjuntakanuuna 25 K/34 Wikimedia Commonsissa
