Pankakosken kartonkitehdas
Pankakosken kartonkitehdas on Lieksan kaupungissa Pankakosken taajamassa, sijaitseva kartonkitehdas, jonka omistaa sijoittaja Dermot Smurfitin omistama Pankaboard Oy. Tehtaalla on kaksi pienehköä kartonkikonetta, jotka tuottavat erikoiskartonkeja. Tehdas on Lieksan suurimpia työnantajia.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tehtaalla on kaksi kartonkikonetta, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on 110 000 t/a. Kartonkikone KK3 on vanhimpia toiminnassa olevia kartonkikoneita Suomessa. Kone on kuitenkin uusittu useita kertoja. Tehtaan kartonkikone KK3:ssa on käytössä harvinainen Condebelt-kartonginkuivaustekniikka. Pankakoskelle on toimitettu ensimmäinen Valmetin Damatic-ohjausjärjestelmä.
Pankakosken vesivoimalaitos käynnistettiin sähkön tuotantoon 12. maaliskuuta 1912, jolloin vuosina 1910–1912 uusittu Pankakosken tehdas aloitti kartongin tuotannon. Pankakosken tehdasta rakennettaessa Enso-Gutzeit Osakeyhtiö perusti vuonna 1912 sahalaitoksen Lieksan Rantalaan, nykyiseen Kiramonrantaan. Saha palveli pääasiassa tehtaan tarpeita ja se sai sähkövoimansa Pankakosken vesivoimalaitoksesta. Rantalasta sähköä johdettiin myös Lieksan kylän keskustaan. Saha paloi vuonna 1933 eikä sitä rakennettu enää uudelleen. Pankakosken tehtaan tuotanto- ja konttoritiloissa oli sähkövalaistus käytössä jo vuonna 1898. Valaistussähkö tehtiin silloisessa rautaruukissa koskivoiman pyörittämällä dynamolla. Tuolloin Pankakoskella valmistettiin vielä rautaa Pankajärven pohjasta nostetusta järvimalmista. Raudan valmistus oli aloitettu jo vuonna 1825 ja sitä kesti noin 77 vuoden ajan. Palaneen rautaruukin paikalle perustettiin massatehdas, joka toimi puuhiomona vuosina 1904–1909. Vuonna 1904 puuhiomolle hankittiin valaistussähköä tuottava dynamo, joka sai käyttövoimansa höyryn paineesta. Hiomolla oli käytössä vuoden 1909 inventaarion mukaan viisi kaarilamppua ja 208 hehkulamppua.
Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
Kartonkikone KK1 | Karhulan Konepaja | 1910/2-1979 (Uusittu vuonna 1928 Banning & Seybold) | 2 800 mm | 20-25 t/d | Purettu | |||
Kartonkikone KK2 | Karhulan Konepaja/Valmet uusinut täysin | (1910/2) 1979-, modernisoitu vuonna 1995 | 3 060 mm (2 800 mm) | 65 000 t/a (alkuper. 20-25 t/d), Taivekartonki (FBB) | ||||
Kartonkikone KK3 | Füllner (Valmet-Tampella, Condebelt-osa) | 1914-, modernisoitu vuosina 1980 ja 1996 | Tampella CFF-kaksiviirarainain | 2 250 mm (alkuper. 2 100 mm) | 45 000 t/a (alkuperäinen 10 t/d), Erikoiskartongit, puupahvi (WPB), sellukartonki (SBS) | Condebelt-kuivausosa |
Nykyisellä voimalaitoksella on vuonna 1999 käyttöönotettu leijupetikattila, jonka valmistaja on Putkimaa Oy. Kattilan teho on 33MW. Kattilalla korvattiin vanhempia kattiloita.
Aikajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kirjoitettava uusiksi kokonaisin lausein historia-osioon |
- 1825 Raudan tuotanto alkoi järvimalmista
- 1903 Ensimmäinen puuhiomo, kapasiteetti 3 000 t vuodessa
- 1909 Pankakosken tehdas W. Gutzeit & Co:n omistukseen
- 1912 Uusi puuhiomo, kartonkikoneet KK1 ja KK2 käynnistyivät
- 1912 Sähköä tuottava vesivoimalaitos käynnistyy 12.3.1912
- 1914 Kartonkikone KK3 käynnistyi, Tehtaan tuotantokapasiteetti nousi 18 000 tonniin vuodessa
- 1927 Erillinen yhtiö osaksi W. Gutzeit & Co-yhtiötä.
- 1944 Keräyspaperin käyttö alkoi
- 1964 Uusi vesivoimalaitos ja uusi puuhiomo valmistuivat
- 1979 Kartonkikoneet KK1 ja KK2 korvattiin uudella kartonkikoneella KK2.
- 1980 Modernisoitu KK3 käynnistyi, Pankakosken kapasiteetti nousi 75 000 tonniin vuodessa
- 1995 Modernisoitu KK2 käynnistyi
- 1996 KK3:n Condebelt-kuivausosa käynnistyi
- 1999 Uusi biologinen puhdistamo ja kiinteää polttoainetta käyttävä kattila käynnistyivät
- 2000 Kuorimon modernisointi
- 2001 SBS-kartonkien tuotanto alkoi
- 2002 Kierrätystuotteiden valmistus lopetettiin
- 2007 Myyntitoimisto Espooseen
- 2006 Kansainvälinen Dermot Smurfitin johtama sijoittajaryhmä osti tehtaan Stora Ensolta
- 2008 Lämmön talteenoton modernisointi (KK2 ja KK3)
- 2008 Uusi laaduntarkkailujärjestelmä KK2:lle
- 2008 Yhtiö tekee historiansa suurimman, yli 7 milj. euron tappion
- 2010 Yhtiö tekee noin 0,4 milj. euron tuloksen.
- 2011 Yhtiö tekee yli 6 milj. euron tuloksen, liikevaihto noin 74 milj euroa.
- 2012 Yhtiö tekee yli 3 milj. euron tuloksen, liikevaihto noin 71 milj euroa.
- 2013 Kaksi vanhaa kuorimakonetta korvataan yhdellä uudella isolla kuorimakoneella, investointi n. 1,5 milj euroa
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Pankaboard
- Stora Enso
- Pankakosken kartonkitehtaan historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- Järvinen, Seppo (1991) Harkkoraudasta kartonkiin - Pankakosken tehtaat 1909-1939. Imatra. Enso-Gutzeit.
- E. Vaalama. Enso-Gutzeit Oy Pankakosken kartonkitehdas 1912–1987. Imatra 1987. 100 s
- Ahvenainen, Jorma (1992) Enso Gutzeit Oy 1872-1992 Osa I vuodet 1872-1923. Gummerus. Jyväskylä.
- Ahvenainen, Jorma (1992) Enso Gutzeit Oy 1872-1992 Osa II vuodet 1924-1992. Gummerus. Jyväskylä.
- Taloussanomat 2013lähde tarkemmin?
- Lieksan Lehtilähde tarkemmin?
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ankkapurhan teollisuusmuseo (Arkistoitu – Internet Archive)