Panelian työväentalo Torppa
| Panelian työväentalo Torppa | |
|---|---|
 Panelian työväentalo vuonna 2022. |
|
| Osoite | Paneliantie 28 |
| Sijainti | Panelia, Eura |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1908 |
| Rakennuttaja | Panelian Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Kiukaisten Sosialidemokraatit ry |
| Runkorakenne | hirsi, lauta |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 500 m² |
 |
|
Panelian työväentalo Torppa on Euran Panelian keskustassa sijaitseva työväentalo. Rakennus on aatehistoriallisesti merkittävä sekä historiallisesti ja maisemallisesti arvokas.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Panelian työväenyhdistys järjesti ahkerasti kokouksia 1800-luvun viimeisinä vuosina ja kokousten yhteydessä yhdistys piti esitelmiä kansaa sivistävistä aiheista. Jo vuonna 1897 keskusteltiin arpajaisluvan hankinnasta, jotta yhdistykselle voitaisiin kerätä varoja.[1] SDP:n puoluetilastossa yhdistyksen perustamisvuodeksi mainitaan vuodet 1904 ja 1906.[2][3] Yhdistys liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1907. Jäseniä oli 66, ja yhdistyksellä oli oma kirjasto, jossa oli 75 nidettä.[2]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalon piirustukset valmistuivat vuonna 1906 ja talo valmistui vuonna 1908 vuokratontille. Kunnan yhteismaalla sijaitseva tontti oli vuokrattu 25 markan vuotuisesta maksusta 50 vuodeksi.[4][5][6] Työväenyhdistys sai lunastettua tontin omakseen vuonna 1931. Tämän jälkeen yhdistys aloitti rakennuksen kunnostamisen: pärekatto uusittiin ja tehtiin ulkovuoraus. Alun perin jugend-henkisessä rakennuksessa oli 6–30-ruutuiset ikkunat, kaksi kuistia länsisivulla ja muutamia frontoneja taitetulla harjakatolla, jossa 1930-luvulla oli saumapeltikate.[5]
Työväentalo oli suosittu tanssipaikka 1900-luvun puolivälissä, ja vuonna 1954 aloitettiin laajennustyöt, jotta tansseille saatiin lisätilaa. Rakennusta jatkettiin sekä pituus- että leveyssuunnassa, ja ulkoasu uudistettiin ajan tyyliin. 1960-luvun lopussa ravintolaa laajennettiin rakennuksen itäpuolelle, jolloin laajennuksen tieltä purettiin pieni kuisti. Tuolloin valmistui myös pääsisäänkäynnin nykyinen katos. Talon ikkunoita on uusittu myöhemmin. Rakennus on osin hirsi- ja osin rankorakenteinen, ja se on vuorattu rimalaudoituksella. Nykyinen kate on aaltopeltiä ja konesaumattua peltiä. Perustus on muurattua luonnonkiveä ja betonia.
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalo toimi kunnan kokoushuoneena ainakin 1910-luvun alkupuolen. Aluksi yhdistys tarjosi tilat kunnalle ilman korvausta, myöhemmin kunta maksoi tiloista vuokraa 25 markkaa vuodessa.[7][8] Työväentalon iltamissa meno yltyi 1910-luvun alussa sen verran hurjaksi, että Euran piirin nimismies kielsi iltamien pidon talolla.[9] Hurjan menon seurauksena tilalliset, joiden maalla työväentalo sijaitsi, laittoivat vireille häädön. He edellyttivät työväenyhdistystä siirtämään talon pois tontilta, muussa tapauksessa siirto tehtäisiin yhdistyksen kustannuksella. Asiaa käsiteltiin käräjillä useasti ja yhdistys tuomittiin siirtämään talonsa pois. Talo sai kuitenkin jäädä paikoilleen.[10][11] Ministeri Miina Sillanpää luennoi Panelian työväentalolla juhannuksena 1927.[12]
Työväentalo on edelleen aktiivisessa käytössä. Kokousten ja juhlien lisäksi talolla toimii paikallinen kansalaisopisto.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rauman Lehti 2.10.1897, nro 79 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ a b Matti Turkia, toimittanut: SDP:n puoluetilasto 1907 Sos.dem. Puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Matti Turkia, toimittanut: SDP:n puoluetilasto 1908 Sos.dem. Puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ a b Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.
- ↑ a b Satakunnan museo: Euran Panelian rakennusinventointi 2009, työväentalo Torpan kohdeinventointi y-pakki.fi. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Sosialidemokraatti 13.11.1913 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Rauman Lehti 9.9.1909, nro 101 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Länsi-Suomi 10.5.1913 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Helsingin sanomat 29.3.1913 nro 72 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Turun Sanomat 17.4.1913, nro 2494 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Aamulehti 14.11.1913, nro 264 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Uusi Aika 23.6.1927, nro 71 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.4.2022.