Pancasila
Pancasila (suom. viisi periaatetta) on Indonesian valtion virallinen filosofia, jonka muotoili Sukarno taistellessaan maan itsenäisyydestä, ja julkaisi ajatuksensa 1. kesäkuuta 1946 pitämässään puheessa. Vielä tänäkin päivänä pancasila muodostaa pohjan Indonesian tasavallalle.[1] Filosofian avulla Indonesian monikulttuurisen ja -kielisen maan katsotaan pysyvän koossa ja muodostavan kaikille kansalaisille yhteisen ideologian. Suharton kauden jälkeen valtion rooli pancasilan edistämisessä on jäänyt vähemmälle.[2]
Joko Widodon kaudella pancasilaa on käytetty erityisesti ääri-islamismin tukahduttamiseen, koska filosofia nähdään Indonesiaan paremmin sopivana maltillisempana ajatteluna.[3][4] Vuonna 2018 Widodo sanoi, että haluaa tehdä pancasilasta taas koko kansan elämäntavan.[5] Vuonna 2019 toteutetussa kyselytutkimuksessa 86,5 % Indonesian muslimeista pitää pancasilaa hyvänä asiana.[2]
Pancasila-päivää on vietetty vuodesta 2017 lähtien vuosittain 1. kesäkuuta, kun Widodo antoi presidentin määräyksen, jonka nojalla juhlapäivä perustettiin, vuonna 2016.[6]
Henkilöiden, jotka saavat Indonesian kansalaisuuden hakemuksen perusteella, tulee tunnustaa pancasila sekä Indonesian vuoden 1945 perustuslaki yhtenä ehtona kansalaisuuden saamiselle.[7]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimensä mukaisesti pancasilaan kuuluu viisi periaatetta. Ne ovat:[1][8][9]
| Nimi indonesiaksi | Sanatarkka suomennos | Merkitys käytännössä |
|---|---|---|
| Kebangsaan Indonesia | Indonesian kansallismielisyys | isänmaallisuus ja kaikkien indonesialaisten huomioiminen |
| Internasionalisme | kansainvälisyys | pyrkimys oikeudenmukaiseen ja sivistyneeseen maailmaan |
| Musyawarah Mufakat | harkinta | edustuksellinen demokratia, jossa yksikään etninen ryhmä ei dominoi maan politiikkaa |
| Kesejahteraan Sosial | sosiaalinen hyvinvointi | hyvinvointivaltio |
| Ketuhanan yang Maha Esa | usko yhteen ja ainoaan Jumalaan | jonkin Indonesian virallisen uskonnon tunnustaminen |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pancasila | Indonesian political philosophy 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Factsheet: Indonesia’s Pancasila (pdf) 2021. U.S. Commission on International Religious Freedom. Arkistoitu 21.4.2022. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Indonesia’s State Ideology of Pancasila 9.4.2021. U.S. Commission on International Religious Freedom. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Indonesia's obsession with ideology: the case of the Pancasila bill 13.6.2020. Indonesia at Melbourne. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Jokowi wants Pancasila to be 'nation's way of life' The Jakarta Post. 1.6.2018. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Pancasila Day in Indonesia in 2022 2022. Office Holidays. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
- ↑ How to Get Indonesian Citizenship? Corporate Law Firm In Jakarta. 2023. Arkistoitu 12.1.2023. Viitattu 30.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Pancasila for Kindergarten. What is Pancasila? 12.8.2020. Ms Dinda. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Bridging diversity the Indonesian way 8.6.2021. Friedrich-Ebert-Stiftung. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)