Palmuvehka
| Palmuvehka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Alismatales |
| Heimo: | Vehkakasvit Araceae |
| Suku: | Palmuvehkat Zamioculcas |
| Laji: | zamiifolia |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) on afrikkalainen huonekasvina käytetty vehkakasvi, joka tunnetaan myös nimillä tikapuukukka[1] ja leidipalmu[1]. Palmuvehka on huonekasvina uusi.[1] Sitä pidetään helppohoitoisena huonekasvina. Varjoa, kuivuutta ja kuumuutta kestävänä se soveltuu myös kuivailmaiseen kerrostalohuoneistoon. Kasvi voi pärjätä kuukaudenkin ilman kastelua.[1] Kasvi on myrkyllinen, mutta aiheuttaa lähinnä paikallisia ärsytysoireita.[2]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palmuvehkalla on pystyasennossa kasvavat, erittäin tankeat 20–40 cm pitkät lehdet, joissa on pareittain kasvavat puikeat, jäykät lehdykät, joiden pituus on 5–15 cm. Kasvia voidaan lisätä jakamalla juurakkoa ja pistokkaana lehdestä tai lehdykästä.[3][4][5] Pistokkaat kasvavat hitaasti, sillä kasvi kasvattaa ensin juurakon ja mukulat ennen lehtien esiintuloa.[5]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palmuvehka kasvaa Afrikan itärannikolla: Keniassa, Tansaniassa, Malawissa, Mosambikissa, Zimbabwessa ja Etelä-Afrikan koillisosassa.[4]
Etymologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvitieteellinen nimi Zamioculcas johtuu toisaalta sen lehtien pinnallisesta samankaltaisuudesta käpypalmuihin kuuluvien samiakasvien kanssa ja toisaalta sen sukulaisuudesta taaroihin. Kasvitieteellisiin synonyymeihin kuuluvat Caladium zamiaefolium, Zamioculcas loddigesii ja Zamioculcas lanceolata.
Lajikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Zamioculcas zamiifolia 'Zenzi'
- Zamioculcas zamiifolia 'Raven'[6]
- Zamioculcas zamiifolia 'Super Nova'[7]
Käyttö perinteisessä lääketieteessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka palmuvehkan lääketieteellisestä käytöstä on saatavilla vain vähän tietoa, palmuvehkaa käytetään ilmeisesti lääkinnälliseen tarkoitukseen Malawin Mulanjen alueella ja Tansanian Usambaran vuoristossa, jossa lehtien mehua käytetään korvakivun hoitoon. Tansaniassa palmuvehkasta valmistettua haudetta käytetään mshipa-nimisen tulehdustilan hoitoon. Luoteis-Tansaniassa palmuvehkan juuria käytetään sukumien keskuudessa haavaumien hoitoon.lähde?
Käyttö muissa tarkoituksissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huonekasvikäytön lisäksi palmuvehkaa on käytetty villan värjäykseen keltaiseksi sen sisältämän apigeniinin vuoksi.[8]
Kööpenhaminan yliopiston kasvi- ja ympäristötieteen laitoksen vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa osoitettiin, että palmuvehka pystyy laboratorio-olosuhteissa poistamaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä seuraavassa tehokkuusjärjestyksessä: bentseeniä, tolueenia, etyylibentseeniä ja ksyleeniä noin 0,01 mol/m2 vuorokaudessa. Samassa tutkimuksessa todettiin tosin, että tehokkuus sisäympäristöissä on epäselvää.[9]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Palmuvehkan kukinto on vehkakasveille tyypillinen. Kasvi kukkii harvoin. -
Uusi lehtivarsi -
Kasvin juurimukula mullan pinnalla. Suurin osa mukulasta on maan alla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Helpot huonekasvit nicehouse.fi. Arkistoitu 26.11.2010. Viitattu 25.11.2009.
- ↑ HUS – Kasviluettelo hus.fi. Viitattu 16.10.2017.
- ↑ Hoito-ohjeet – Viherpeukalot www.meillakotona.fi. A-lehdet. Viitattu 16.10.2017.
- ↑ a b Zamioculcas zamiifolia (G.Lodd.) Engl. Plants of the World Online. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ a b ”STOP Watering Your ZZ Plant (here’s why)”. fi-FI
- ↑ Raven ZZ, the plant of steel with jet-black class – care, watering, exposure Nature and garden. 30.11.2021. Viitattu 31.1.2022. (englanti)
- ↑ Zamioculcas zamiifolia &s;Super Nova&s; | /RHS Gardening www.rhs.org.uk. Viitattu 31.1.2022. (englanti)
- ↑ Deveoglu, O. & Karadag, R.: A Review on the Flavonoids – A Dye Source. International Journal of Advances in Engineering and Pure Sciences, 2019, s. 188–200. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Dela Cruz M., ym.: Can ornamental potted plants remove volatile organic compounds from indoor air? — a review. Environmental Science and Pollution Research, 25.7.2014. Springer-Verlag Berlin Heidelberg 2014. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.1.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia)
- iNaturalist: Palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia)
- Puutarha.net: Palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia)
- Puutarha.net: Palmuvehka eli Zamioculcas (Zamioculcas zamiifolia)
- Meillakotona.fi: Miten hoidan palmuvehkaa? Julkaistu: 1.3.2017 Visa Lipponen
- Yle - Uutiset: Palmuvehkaa on lähes mahdotonta tappaa Yle
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Zamioculcas zamiifolia (englanniksi)