Pallokaktukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pallokaktukset
Echinopsis candicans elinympäristössään.
Echinopsis candicans elinympäristössään.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Alaheimo: Cactoideae
Tribus: Trichocereeae
Suku: Pallokaktukset Echinopsis
Zucc. (1837)
Katso myös

  Pallokaktukset Wikispeciesissä
  Pallokaktukset Commonsissa

Pallokaktukset (Echinopsis) on eteläamerikkalainen kaktussuku, joka on lajimäärältään yksi suurimmista (128 lajia). Suvun tieteellinen nimi on johdettu kahdesta kreikankielisestä sanasta: ekhinos 'siili' ja opsis 'ulkonäkö', mikä viittaa kasvien piikkisyyteen. Suvun lajeja on kaktussystematiikan historiassa viety moniin eri sukuihin, esimerkiksi Trichocereus, Helianthocereus, Hymenorebutia, Pseudolobivia, Soehrensia ja Lobivia.[1]

Pallokaktukset eivät nimestään huolimatta aina ole pallomaisia, vaan niiden kasvutapa vaihtelee paljon: niissä on jopa kookkaita puumaisia lajeja. Useimmat ovat piikkisiä ja varreltaan uurteisia, uurteita on joko muutama tai paljon. Areolit eli piikkejä sisältävät kääpiöversot sijaitsevat uurteiden reunoilla ja ovat yleensä pyöreitä ja villakarvaisia. Piikkejä on niissä muutama tai paljon Kukat voivat sijaita varren kärjen tuntumassa tai varren sivulla. Kasvit ovat joko päivisin tai öisin kukkivia. Kukan muoto vaihtelee suppilomaisesta laakeaan, tarjotinmaiseen. Vartalon tyvellä on tavallisesti kapeita suomuja, ja kukan tyviosassa on usein karvoja ja sukasia. Kukissa ei ole selvästi erottuvia mesiäisiä. Heteitä on paljon ja niiden palhot voivat muodostaa kalvomaisen rakenteen kehätorven nieluun. Hedelmä on pallomainen, munamainen tai pitkänomainen, joko mehevä tai kuiva ja usein avautuva. Siemenet ovat pallomaisia tai munamaisia, mustia ja tavallisesti nystypintaisia.[1]

Pallokaktuslajeja tavataan Etelä-Amerikassa Perussa, Boliviassa, Brasiliassa, Paraguayssa, Uruguayssa ja Argentiinassa.[1]

Tässä pallokaktusten sukuun sisällytetään 128 lajia ja yksi luonnossa esiintyvä risteymä.[2]

  • Echinopsis adolfofriedrichii
  • Echinopsis ancistrophora
  • Echinopsis angelesii
  • Echinopsis antezanae
  • Echinopsis arboricola
  • Echinopsis arebaloi
  • Echinopsis atacamensisaavikkopallokaktus
  • Echinopsis aurea
  • Echinopsis backebergii
  • Echinopsis baldiana
  • Echinopsis bertramiana
  • Echinopsis boyuibensis
  • Echinopsis brasiliensis
  • Echinopsis bridgesi
  • Echinopsis bruchii
  • Echinopsis × cabrerae
  • Echinopsis caineana
  • Echinopsis cajasensis
  • Echinopsis calliantholilacina
  • Echinopsis callichroma
  • Echinopsis calochlora
  • Echinopsis camarguensis
  • Echinopsis candicans
  • Echinopsis cephalomacrostibas
  • Echinopsis cerdana
  • Echinopsis chalaensis
  • Echinopsis chamaecereusmätäspallokaktus[3], mätäskaktus
  • Echinopsis chiloensis
  • Echinopsis chrysantha
  • Echinopsis chrysochete
  • Echinopsis cinnabarina
  • Echinopsis clavata
  • Echinopsis cochabambensis
  • Echinopsis comarapana
  • Echinopsis conaconensis
  • Echinopsis coquimbana
  • Echinopsis coronata
  • Echinopsis cotacajesii
  • Echinopsis crassicaulis
  • Echinopsis cuzcoensis
  • Echinopsis densispina
  • Echinopsis derenbergii
  • Echinopsis deserticola
  • Echinopsis escayachensis
  • Echinopsis eyriesiiraspipallokaktus[3]
  • Echinopsis fabrisii
  • Echinopsis famatimensis
  • Echinopsis feroxpiikkipallokaktus[3]
  • Echinopsis formosa
  • Echinopsis friedrichii
  • Echinopsis glauca
  • Echinopsis glaucina
  • Echinopsis haematantha
  • Echinopsis hahniana
  • Echinopsis hammerschmidii
  • Echinopsis hertrichiana
  • Echinopsis huascha
  • Echinopsis huotii
  • Echinopsis hystrichoides
  • Echinopsis ibicuatensis
  • Echinopsis kladiwaiana
  • Echinopsis klingleriana
  • Echinopsis knuthiana
  • Echinopsis korethroides
  • Echinopsis lageniformis
  • Echinopsis lamprochlora
  • Echinopsis lateritia
  • Echinopsis leucanthasirppipallokaktus[3]
  • Echinopsis litoralis
  • Echinopsis macrogona
  • Echinopsis mamillosa
  • Echinopsis marsoneri
  • Echinopsis mataranensis
  • Echinopsis maximiliana
  • Echinopsis meyeri
  • Echinopsis mieckleyi
  • Echinopsis minuana
  • Echinopsis mirabilisihmepallokaktus[3]
  • Echinopsis molesta
  • Echinopsis nigra
  • Echinopsis obrepanda
  • Echinopsis oxygona – raspipallokaktus
  • Echinopsis pachanoikynttiläpallokaktus[3], kynttiläkaktus
  • Echinopsis pampana
  • Echinopsis pentlandiibolivianpallokaktus[3]
  • Echinopsis peruviana
  • Echinopsis pojoensis
  • Echinopsis pseudomamillosa
  • Echinopsis pugionacantha
  • Echinopsis quadratiumbonata
  • Echinopsis rhodotricha
  • Echinopsis riviere-de-caraltii
  • Echinopsis saltensis
  • Echinopsis sanguiniflora
  • Echinopsis santaensis
  • Echinopsis schickendantzii
  • Echinopsis schieliana
  • Echinopsis schoenii
  • Echinopsis schrieteri
  • Echinopsis scopulicola
  • Echinopsis silvestrii
  • Echinopsis skottsbergii
  • Echinopsis srmziana
  • Echinopsis spachiana
  • Echinopsis spinibarbis
  • Echinopsis strigosa
  • Echinopsis subdenudata
  • Echinopsis sucrensis
  • Echinopsis tacaquirensis
  • Echinopsis taratensis
  • Echinopsis tarijensis
  • Echinopsis tarmaensis
  • Echinopsis tegeleriana
  • Echinopsis terscheckii
  • Echinopsis thelegona
  • Echinopsis thelegonoides
  • Echinopsis thionanthaakanpallokaktus[3]
  • Echinopsis tiegeliana
  • Echinopsis trichosa
  • Echinopsis tubiflora
  • Echinopsis tulhuayacensis
  • Echinopsis tunariensis
  • Echinopsis uyupampensis
  • Echinopsis vasquezii
  • Echinopsis vatteri
  • Echinopsis volliana
  • Echinopsis walteri
  • Echinopsis werdermannii
  • Echinopsis yuquina
  1. a b c Anderson 2001: 255.
  2. Anderson 2001: 255–286.
  3. a b c d e f g h Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]