Pallohämähäkit
| Pallohämähäkit | |
|---|---|
 Enoplognatha ovata |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hämähäkkieläimet Arachnida |
| Lahko: | Hämähäkit Araneae |
| Osalahko: | Araneomorphae |
| Yläheimo: | Araneoidea |
| Heimo: |
Pallohämähäkit Theridiidae Sundevall, 1833 |
| Suomessa esiintyviä sukuja | |
| Katso myös | |
Pallohämähäkit (Theridiidae) on eräs suurimmista hämähäkkiheimoista. Yksittäisiä lajeja tunnetaan 98 suvussa yli 2200 ja useita lajeja on vielä löytymättä. Heimo on hyvin monimuotoinen sekä ekologisesti että morfologisesti, mutta se ei välttämättä ole monofyleettinen[1]. Muutamien lajien voimakas myrkky ja seksuaalikannibalismi ovat yleisesti tunnettuja ominaisuuksia.
Suuren lajimäärän vuoksi pallohämähäkit on hyvin vaihteleva heimo. Tyypillisesti lajit ovat kiiltäväpintaisia hämähäkkejä, joilla on lähes täysin pyöreä takaruumis. Ei kuitenkaan aina ja huomattavin poikkeus takaruumiin muodosta lienee suku Ariamnes. Takaruumis on useimmilla lajeilla vaihtelevissa määrin kirjava. Silmiä on kahdeksan ja ne ovat kahdessa neljän silmän rivissä.[2] Erikoisena piirteenä pallohämähäkkien raajojen neljännessä jaokkeessa on erityiset piikkimäiset karvat, joita hämähäkki hyödyntää seitin heittämisessä saaliinsa päälle. Näin pallohämähäkit pystyvät sitomaan saaliinsa seittiin ennen kuin tulevat kosketusetäisyydelle antamaan lamauttavan pureman. Monilla lajeilla on myös äänielin, jolla erityisesti koiraat tuottavat naaraille ääntä, johon naaraat saattavat myös vastata.[3]
Pallohämähäkit ovat aggressiivisia saalistajia ja hyökkäävät paljon itseään isommankin saaliin kimppuun. Muutamissa suvuissa (esimerkiksi Argyroides) lajit ovat kleptoparasiittejä, jotka varastavat ruokansa muiden hämähäkkien seiteistä.[4]
Monilla lajeilla esiintyy huomattavaa kokoeroa koiraan ollessa tavallisesti paljon naarasta pienempi. Eräs tunnettu ominaisuus on seksuaalikannibalismi, jossa naaras syö koiraan parittelun yhteydessä. Tätä esiintyy erityisesti suvuissa Latrodectus, Tidarren ja Echinotheridion.
Verkko on yleensä kolmiulotteinen, sotkuinen rakennelma, jossa ei ole selvää rakennetta.
Tunnettuja lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmanlaajuisesti tunnetuimpia pallohämähäkkejä lienevät Latrodectus-suvun mustalesket. Keski- ja Etelä-Euroopassa esiintyvät Steatoda paykulliana ja Steatoda nobilis voivat puremallaan aiheuttaa ihmiselle huomattavan reaktion, vaikkei myrkky olekaan mustaleskien veroista[5][6]. Kiiltävän mustanruskeat Steatoda bipunctata ja Steatoda castanea ovat Suomessa hyvin yleisiä ihmisasutuksen yhteydessä tavattavia lajeja[7] Havaijilla esiintyvä Theridion grallator on tunnettu takaruumiinsa hymyileviä kasvoja muistuttavasta kuviosta[8].
Suomessa tavatut pallohämähäkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lista Suomessa tavatuista Theridiidae -suvun pallohämähäkeistä:[9]
- Asagena phalerata kangaspavukki
- Canalidion montanum kuusipallokki
- Crustulina guttata täplänupikki
- Crustulina sticta kivikkonupikki
- Cryptachaea riparia törmäpisarakki
- Dipoena erythropus keltajalkamurkukki
- Dipoena torva metsämurkukki
- Enoplognatha ovata valkohelmikki
- Enoplognatha thoracica tummahelmikki
- Episinus angulatus kulmalangakki
- Euryopis flavomaculata täpläköytökki
- Euryopis laeta töpököytökki
- Lasaeola coracina sukkamurkukki
- Lasaeola prona nokkamurkukki
- Lasaeola tristis mustamurkukki
- Neottiura bimaculata nauhapallokki
- Ohlertidion ohlerti havupallokki
- Paidiscura pallens kalvaspallokki
- Parasteatoda lunata loistopisarakki
- Parasteatoda simulans vaaleapisarakki
- Parasteatoda tepidariorum ansaripisarakki
- Pholcomma gibbum panssarikki
- Phycosoma inornatum okamurkukki
- Phylloneta impressa viirupallokki
- Phylloneta sisyphia naamiopallokki
- Platnickina tincta kirjopallokki
- Robertus arundineti suoroopekki
- Robertus lividus metsäroopekki
- Robertus lyrifer pohjanroopekki
- Robertus neglectus laideroopekki
- Robertus scoticus mätäsroopekki
- Robertus ungulatus rahkaroopekki
- Rugathodes bellicosus louhipallokki
- Rugathodes instabilis luhtapallokki
- Simitidion simile kanervapallokki
- Steatoda albomaculata täpläpavukki
- Steatoda bipunctata pilkkupavukki
- Steatoda castanea ruskopavukki
- Steatoda grossa isopavukki
- Theonoe minutissima maahikki
- Theridion melanurum tummapallokki
- Theridion mystaceum hämypallokki
- Theridion pictum keihäspallokki
- Theridion pinastri mäntypallokki
- Theridion varians harmopallokki
- Thymoites bellissimus kaunopallokki
- Yunohamella palmgreni taigapallokki
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://bugguide.net/node/view/1960
- ↑ http://delta-intkey.com/britsp/www/theridii.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://tolweb.org/Theridiidae/2797
- ↑ http://www.xs4all.nl/~ednieuw/australian/theridiidae/Theridiidae.html
- ↑ http://www.nhm.ac.uk/nature-online/life/insects-spiders/identification-guides-and-keys/spider-bites/false-widow-spider.html
- ↑ http://www.nhm.ac.uk/nature-online/life/insects-spiders/identification-guides-and-keys/spider-bites/false-widow.html
- ↑ http://www.edu.vantaa.fi/vasamanet/sisalto/suomen%20elaimet/niveljalkaiset/hamahakit/hamahakit6.htm#Palloh%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit%20(Theridiidae) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.foxsaver.com/public/picture/685261110
- ↑ Checklist of spiders in Finland biolcoll.utu.fi. Viitattu 24.2.2024.