Palkkajousto
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Liberalismiwikistä http://liberalismi.net/wiki/Ty%C3%B6n_kysynn%C3%A4n_palkkajousto. Miten ihmeessä tavaraa voi mennä enemmän kaupaksi jos asiakkailla on vähemmän rahaa kun hänen palkkaansa on alennettu? |
Työn kysynnän hintajousto eli palkkajousto on taloustieteessä työn kysynnän suhteellinen muutos jaettuna palkan suhteellisella muutoksella. Suomessa se on arviolta -0,4 ... -1.
Palkkajousto -0,5 tarkoittaisi, että jonkin yrityksen tai alan palkkojen nousu 1 %:n verran vähentää sen yrityksen tai alan työllisyyttä keskimäärin 0,5 %.[1]
Mitä suurempi palkkajousto on, sitä enemmän pienikin palkanalennus parantaa työllisyyttä. Lyhyellä aikavälillä joustot ovat pienempiä, joten kaikki vaikutukset työllisyyteen eivät näy heti.[2]
Palkkojen aleneminen lisää työllisyyttä kahdella tavalla:
- tuotantovaikutus: palkanalennus laskee hyödykkeen hintaa, mikä lisää sen kysyntää, jolloin tarvitaan enemmän työntekijöitä;
- korvausvaikutus (substituutiovaikutus): palkanalennuksen vuoksi tuotteet kannattaa tuottaa käyttämällä vähemmän pääomia (mm. koneita) ja enemmän työvoimaa. [2]
Palkkajousto Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan pitkän aikavälin työvoiman kysynnän palkkajousto on Suomessa -0,4 (eri yrityksissä -0,1 .. -2,1, elintarviketeollisuudessa -0,7 ja vähittäiskaupassa -0,5).[2]
Jaakko Kianderin tutkimuksen mukaan palkkajousto olisikin pitkän aikavälin keskiarvona -0,8, ja se olisi noussut -1:een (1980-1994), teollisuudessa nousu olisi tapahtunut vasta vuoden 1990 jälkeen. Palkkajousto ohitti -1:n rakennus-, kuljetusväline-, elektroniikka-, elintarvike- ja tevanake-aloilla (tekstiili, vaate, nahka, kenkä) ja oli suurimmillaan keskisuurissa yrityksissä.[1]
Jaakko Pehkosen tutkimuksessa suurista teollisuusyrityksistä palkkajoustoksi tulikin -0,97 (1985-1995).[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Työvoiman kysynnän joustojen ja työn verokiilan vaikutukset työllisyyteen, Eero Siljander, Työpoliittinen Aikakauskirja 3/2002, Työministeriö. Sivut 71-72, 84-85.
- ↑ a b c Vertaileva näkökulma Suomen työmarkkinoihin, Jutta Moisala, Jukka Pekkarinen, Heikki Taimio, Juhana Vartiainen, Palkansaajien tutkimuslaitos, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 21/2004, sivut 223-224