Palander–Suolahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Palander (suomennettuna Suolahti) on huomattava suomalainen sivistyssuku, jonka riveistä on noussut lukuisia professoreita sekä yhteiskunnallisia ja kulttuurillisia vaikuttajia.

Suvun kantaisä on Hämeenkyröstä lähtöisin ollut Keuruun ensimmäinen kirkkoherra Axelius Theodorici, joka hukkui Tarhianjärveen vuonna 1646. Hänen jälkeläisensä asettuivat asumaan Keuruun Suolahden kylään (Keuruun kirkonkylä), mistä johtuen hänen lapsenlapsensa ottivat käyttöön latinankielisen sukunimen Palander (lat. palus ’suo’). Suvussa oli 1800-luvulle saakka runsaasti pappeja.[1] Hämeenlinnan lyseon lehtori Edvard Wilhelm Palander ja hänen poikansa suomensivat vuonna 1906 sukunimensä Suolahdeksi. Kolmesta pojasta kahdesta tuli professoreita ja yhdestä kenraali, ja myös näiden jälkeläiset nousivat huomattaviin yhteiskunnallisiin asemiin. Lisäksi Suolahden suku kytkeytyy avioliittojen kautta useisiin muihin sivistyssukuihin.

Suvun jäseniä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gabriel Palander (1701–1752), Tyrvännön kappalainen
    • Abraham Palander (1727–1781), Tyrvännön kappalainen, Gabriel Palanderin poika
      • Erik Gustaf Palander (1826), aliluutnantti, Abraham Palanderin poika
        • Karl Edvard Palander (1811–1900), Moloskovitsan kirkkoherra, E. G. Palanderin poika
          • Edvard Wilhelm Suolahti (vuoteen 1906 Palander; 1845–1914), Hämeenlinnan lyseon saksan ja venäjän kielen lehtori, K. E. Palanderin poika
            • Ernesti Suolahti (1873–1947), everstiluutnantti, Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin päällikkö, E. W. Suolahden poika
            • Hugo Suolahti (1874–1944), Helsingin yliopiston germaanisen filologian professori ja rehtori, E. W. Suolahden poika
              • Hilkka Linkola (o.s. Suolahti), Hugo Suolahden tytär, Helsingin yliopiston kasvitieteen professorin ja rehtorin Kaarlo Linkolan puoliso, ympäristöfilosofi Pentti Linkolan (1932–2020) ja kansatieteilijä Martti Linkolan (1936–2011) äiti
            • Gunnar Suolahti (1876–1933) Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian professori, E. W. Suolahden poika
              • Jaakko Suolahti (1918–1987), Helsingin yliopiston yleisen historian professori, Gunnar Suolahden poika
            • Eino Suolahti (1879–1951), kenraali ja Suomen armeijan ylilääkäri, E. W. Suolahden poika
          • Emil Woldemar Palander (1860–1933), Venäjän armeijan kenraalimajuri, K. E. Palanderin poika
    • Gabriel Palander (1730–1800), Vanajan kirkkoherra, Gabriel Palanderin poika
      • Gabriel Palander (1774–1821), Turun akatemian oppihistorian ja teoreettisen filosofian professori, Gabriel Palanderin poika

Suomessa on myös toinen Palander-suku, jonka kantaisä on vuonna 1742 kuollut Ruotsin armeijan kapteeni Johan Palander. Tähän sukuun ovat kuuluneet muun muassa kirjakauppias, lehdenkustantaja Otto Palander (1825–1902) ja hänen poikansa opettaja, säveltäjä Elis Palander (1878–1930) ja kanteleensoittaja, laulaja Olli Suolahti (alkuaan Palander, 1885–1952) sekä suvun Ruotsiin asettuneeseen haaraan A. E. Nordenskiöldin Koillisväylän-purjehduksen kapteenina tunnettu Louis Palander (1842–1920), joka aateloituna vuonna 1880 otti käyttöön nimen Palander af Vega.[1]

  1. a b Anto Leikola: Palander (1600-) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006 (päivitetty 13.2.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.